AGM-65 Maverick

Wikipedia

AGM-65 Maverick on taktinen, lyhyen kantaman, ilmasta maahan ammuttava ohjus. Se soveltuu taktisten maa- ja merikohteiden, esimerkiksi panssarivaunujen tai kevyiden partioveneiden, tuhoamiseen. Maverick on laajassa käytössä ympäri maailman, arvoilta 30 eri valtiolla. Yhdysvaltain ja NATO-maiden lisäksi käyttäjiin kuuluvat mm. Israel, Oman, Ruotsi, Uusi-Seelanti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.

Maverickin ensimmäinen kehitysversio AGM-65A hyväksyttiin Yhdysvaltain ilmavoimien käyttöön elokuussa 1972. AGM-65A käyttää kohteeseen hakeutumiseen optista tekniikkaa. Seuraava huomattava kehitysaskel oli infrapunatekniikan käyttäminen AGM-65D-mallissa, joka mahdollisti toiminnan myös huonommissa sääolosuhteissa sekä hämärässä ja otettiin käyttöön 1983. AGM-65F on merimaalien ampumiseen suunniteltu malli. AGM-65G puolestaan käyttää raskaampaa taistelukärkeä, joka läpäisee kohteen puolustusta massansa avulla ennen räjähdystä. Maverick-ohjuksia on modernisoitu käyttämällä CCD-sensoreita maaliin hakeutumisen parantamiseksi, tämä malli tunnetaan merkinnällä AGM-65K.

Maverick-ohjus painaa mallista riippuen 208-302 kg, josta taistelukärjen osuus on 56 tai 135 kg. Kantama on parhaimmillaan 27 kilometriä, joka saavutetaan laukaisemalla ohjus korkealta. Maverick-ohjuksia voidaan yleensä kantaa useampia kappaleita.

Maverick-ohjus on ajoittain noussut esille keskusteluissa Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien maataistelu-aseistuksen mahdollisesta hankinnasta.