Lofa iiki
Mei he Wikipedia
Lofa iiki | ||||||||||||||
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Hingoa kakato lōua | ||||||||||||||
Fregata ariel (Gray 1845) Hingoa lea fakapilitānia: Lesser frigatebird |
||||||||||||||
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons & Wikispecies |
Ko e lofa pe helekosi ko e manupuna lahi ʻo e tuʻafanga ʻi Tongá ni. Ko hono lahi ko e senitimita ʻe 75. ʻOku siʻi ange ʻa e lofa iiki ʻi he lofa lalahi. ʻOku meimei tatau ʻena ʻasi, kā ko e lofa iiki ʻoku ʻi ai ʻa hono konga hinehina ʻi hono fulufulu ʻi ʻolunga. Pea ʻoku toe hono tangai-monga kulokula, ʻoku ngāueʻaki ʻe he manupuna tangata ʻi heʻene fiehā ki he ngaahi fefine.
ʻOku ui ko e iwa ʻi he lea fakahauaiʻi.
[fatuʻi vahe] Tataku
- D. Watling, Tohi talateu ki he manupuna ʻo Tonga