Waldemar Hoven

Wikipedia

Waldemar Hoven (10. helmikuuta 1903 – 2. kesäkuuta 1948) oli Buchenwaldin keskitysleirin päälääkäri, jossa hän oli vastuussa vankien murhaamisesta injektiopistoksilla, jotka sisälsivät fenolia tai bensiiniä. Hoven syntyi Freiburgissa, Saksassa. Opiskeltuaan lääketiedettä Yhdysvalloissa Hoven liittyi SS:ään 1934. Hänet ylennettiin hauptsturmführeriksi Waffen-SS:ään.

Hän oli myös vastuussa vangittujen entisten SS-upseerien tappamisesta myrkkypistoksilla. He olisivat voineet käynnistää tutkimukset Ilse Kochia vastaan, jonka kanssa Hovenilla huhuttiin olevan suhde.

SS toimitti Hovenin oikeuteen, jossa SS-tuomari Konrad Morgen todisti Hovenin syylliseksi murhiin syöttämällä samaa myrkkyä venäläisille sotavangeille, jotka kuolivat samoihin oireisiin kuin SS-upseerit. Hoven todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan. Tosin hän vietti vain 18 kuukautta vangittuna Buchenwaldissa, ennen kuin natsit armahtivat hänet, lääkärien tarve alkoi olla suuri natsi-Saksassa. Sodan jälkeen liittoutuneet vangitsivat Hovenin. Hän joutui lääkärien oikeudenkäyntiin, jossa hänet todettiin syylliseksi sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan sekä kuulumisesta rikollisjärjestöön. Hoven tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin 2. kesäkuuta 1948 Landsbergin vankilassa.