VIRVE
Wikipedia
VIRVE on Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin. Se on myös tällä hetkellä maailman ainoa valtakunnallinen TETRA-verkko.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
VIRVE-verkko luotiin tuottamaan viranomaisille oma valtakunnallinen, luotettava ja suojattu radioverkko. Verkon suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvun alussa, kun todettiin analogiset viranomaisverkot kalliiksi ylläpitää ja vaatimukset viranomaisten viestiliikenteelle olivat kasvaneet. Vuonna 1995 hallitus päätti sijoittaa 134 miljoonaa euroa uuteen viranomaisten jakamaan radioverkkoon.
Vuonna 2004 aloitettiin verkon varsinainen rakentaminen, ja koko maan kattavaksi verkkoa ei ole saatu vieläkään 2008. Tällä hetkellä käyttäjiä on alle 30 000, ja tukiasemia maassa on noin 1300 kappaletta. Valmistuessaan verkko oli maailman ensimmäinen ja suunnitelmissa ainoa koko maan Suomi kattava, viranomaisten yhteiskäytössä ollut TETRA-verkko. Nykyisin TETRA-standardin mukainen viranomaisradioverkko on korvannut useissa eri maissa vanhat analogiset verkot ja on muodostamassa maailman johtavan standardin viranomaisradioverkoissa.
[muokkaa] Toteutus
VIRVEn tekniikan on toteuttanut Nokia ja myöhemmin EADS Secure Networks Oy ja hankinnoista verkon rakennuttamisessa vastasi sisäasiainministeriö. Järjestelmä käyttää taajuusaluetta 380–400 megahertsiä, joka on GSM:ää alempi taajuus ja tukiasemia tarvitaan täten vähemmän. Digitaalinen VIRVE on salattu toisin kuin analogiset vastineensa, ja se on yhdistänyt saman radioverkon käyttäjiksi kaikki aiemmin erillisiä radioverkkoja käyttäneet viranomaiset. Verkko mahdollistaa kuvansiirron ja samat digitaaliset lisäpalvelut kuin GSM. Lisäksi verkossa on käytössä ryhmäpuheluominaisuus, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan viestinnän puheryhmän sisällä. Verkkoon on kaavailtu peräti 50 000 päätelaitetta. Vuoden 2006 joulukuussa päätelaitemäärä oli n.24 000.
Tukiasemien tehoksi on asetettu 25 wattia, ajoneuvoasemien teho on 10 wattia ja kannettavien laitteiden teho 0,5–2 wattia. Verkko jaetaan puheryhmiin, joita voidaan yhdistellä ja muokata kulloinkin tarvittavan operaation mukaisesti. Verkkoa käyttävät ns. turvallisuusviranomaiset eli pelastustoimi, poliisi, Suomen puolustusvoimat, sosiaali- ja terveystoimi, rajavartiolaitos ja tulli. Viranomaiset myöntävät erikseen joko määrä-aikaisesti, sopimuspohjaisesti tai erillisiin tapahtumiin rajatun VIRVE-järjestelmän käyttöoikeuden myös muille erikseen määritetyille tahoille.
Valtakunnallisesti verkko koostuu viidestä solusta:
- Osaverkko 1 - Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat, Suomenlahden rannikko, Ahvenanmaa
- Osaverkko 2 - Itä-Suomen lääni, Keski-Suomen maakunnat
- Osaverkko 3 - Satakunta, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
- Osaverkko 4 - Oulun lääni
- Osaverkko 5 - Lapin lääni
VIRVEä hallinnoi ja verkon ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Suomen Erillisverkot Oy, jonka omistaa kokonaisuudessaan Suomen valtio. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa sisäasiainministeriö.
[muokkaa] VIRVE-verkon palvelut
VIRVE-järjestelmä tukee lukuisia palveluita, joita ei ole ollut aikaisempien sukupolvien erillisverkoissa.
Ryhmäliikenne
Ryhmäpuhelut VIRVE-verkossa vastaavat muodoltaan tavanomaista avointa kanavaa. Käyttäjä voi osallistua haluamaansa ryhmäpuheluun. Järjestelmä huolehtii siitä, että vain yksi käyttäjä pystyy puhumaan kerrallaan. Käyttäjä voi myös kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. Ryhmäpuhelu voi toimia koko verkossa tai ainoastaan osassa verkkoa. Ryhmäpuhelua ei voi kuunnella sille määritetyn alueen ulkopuolelta.
Suojattu yksilöpuhelu
Yksilöpuhelut voivat olla kahden päätelaitteen välisiä, hätäkeskuksen ja päätelaitteen välisiä tai kahden hätäkeskuksen välisiä puheluita. Käyttäjä voi myös soittaa puhelun normaaliin puhelinverkkoon. Keskus ei voi kuunnella yksilöpuheluita.
Hätäkutsu
Hätäkutsussa puhelulle muodostetaan korkein prioriteetti, jolloin se voi keskeyttää kaikki meneillään olevat puhelut saadakseen tarvittavan kanavakaistan yhteyden muodostamiseen. Hätäkutsu voidaan suorittaa päätelaitteen hätäpainikkeella. Hätäkutsun kohde voidaan määrittää erikseen, esimerkiksi kohteeksi voidaan asettaa hätäkeskus tai vaikkapa toinen käyttäjä.
Suorakanavatoiminne
Suorakanavatoiminne mahdollistaa päätelaitteiden välisen suoran yhteyden ilman tukiasemia eli ilman verkkopalvelua. Suorakanavatoimintoa voidaan käyttää esimerkiksi kun yhteys kiinteään verkkoon ei onnistu.
[muokkaa] VIRVE-verkon datapalvelut
Lyhytsanomat
Lyhytsanomat toimivat samalla tavalla kuten tekstiviestit GSM-verkossa. Lyhytsanomien kohteena voi olla myös ryhmä jonka kaikki osallistujat toimivat vastaanottajina.
Statusviestit
Käyttäjä voi lähettää keskukselle tai toisille käyttäjille ennalta sovituilla statusviesteillä tilansa. Viesti välitetään ilman puheluyhteyden muodostamista.
Automaattipaikannus
Käyttäjän sijainti voidaan määritellä karkeasti tukiasemien perusteella ja tarkemmin GPS-paikannuksen avulla. Sijaintia voivat seurata esimerkiksi hätäkeskus tai muut kiinteiden päätelaitteiden (DWS) käyttäjät sekä esim. kenttäjohtamisjärjestelmien käyttäjät. Useissa päätelaitteissa on sisäänrakennettu GPS-vastaanotin, jonka antama paikannustiedon tarkkuus on 10 metrin luokkaa. Päätelaitteen sisäisen GPS:n tuottamaa tietoa voidaan seurata reaaliaikaisesti. Oikeudet paikannukseen voi myöntää kunkin käyttäjäryhmän pääkäyttäjä. Paikannus on normaalisti hätäkeskuksia lukuun ottamatta vain oman organisaation käytössä.
Pakettidata ja WAP
VIRVE-järjestelmässä tuetaan WAP 2.0 -versiota. VIRVEn pakettidatapalvelut otettiin käyttöön vuoden 2001 jälkeen. Pakettidatan siirtonopeus on yhdellä kanavalla 7.2 kbit/s. Yhden kanavan teoreettinen siirtonopeus on 9.0 kbit/s, mutta osa kanavan nopeudesta menee eri ohjaus- ja välitystietojen käsittelyyn.
[muokkaa] Kritiikkiä
Paikoitellen VIRVE:n käyttöhinnat ovat nousseet niin suuriksi, että esimerkiksi Jokilaaksojen pelastuslaitoksella siirrytään osittain takaisin VHF-puhelimien käyttöön.[1]
