Valmet L-70 Vinka
Wikipedia
Valmet L-70 Vinka on ollut Suomen Ilmavoimien alkeiskoulukone vuodelta 2005 lähtien.
1960-luvun lopulla Suomen Ilmavoimat alkoi pohtia Saab 91D Safir-koulukoneiden korvaamista. Kauppa- ja teollisuusministeriö perusti 15. syyskuuta 1970 Suomen ilmailuteollisuuden eheyttämistä varten Ilmailuteollisuuden Kehitysohjelman (IKO). Sen johtoon tuli DI Elias Järvineva. IKO:n pääpaino oli nimenomaan LEKO-70-koulukoneen kehittämisessä. Täten Elias Järvinevasta tuli Vinkan pääsuunnittelija. Valmet Lentokoneteollisuus sai tilauksen rakentaa prototyyppi LEKO-70-koulukoneesta.
Kapteeni Paavo Janhunen lensi LEKO-70:tä ensi kerran 1. heinäkuuta 1975 Kuorevedellä. Toinen koneen koelentäjistä oli insinöörikapteeni Jyrki Laukkanen. Testiohjelman jälkeen Ilmavoimat tilasi 30 konetta, joiden nimeksi tuli Valmet L-70 Vinka. 1976 Eduskunta hyväksyi rahoituksen 30 koneen tilaamiseen. Ensimmäinen sarjavalmisteinen Vinka-lentokone nousi lentoon 29. joulukuuta 1979.
Vinka tuli Ilmavoimien käyttöön vuonna 1980. Pääosa Vinka-koneista toimi Kauhavalla v. 2005 loppuun asti asevelvollisten lentäjien ja kadettien koulutuksessa. Sen jälkeen Vinkat toteuttavat samaa tehtävää Jyväskylässä, mutta lennonopettajat tulevat Patria Aviation-yhtiöstä.
Koneesta kehitettiin vientiversio, josta rakennettiin yksi prototyyppi. Tämän tunnus oli Valmet L-70 Miltrainer (siviilirekisterissä tunnus OH-VAA). Vientikauppoja ei syntynyt.
[muokkaa] Spesifikaatio
Vinka on kokometallinen alatasoinen koulukone, jonka voimalaite on mäntämoottori. Laskuteline on kiinteä. Vinka on 3-paikkainen, oppilas ja kouluttaja istuvat vierekkäin.
[muokkaa] Suoritusarvot
- Pisin toimintamatka: 840 km (nopeudella 145 km/h)
- Suurin nopeus: 230-240 km/h merenpinnan tasalla
- Matkanopeus: 75 % teholla 215 km/h
- Paras kohoamisnopeus: pinnassa n. 5 m/s kaksipaikkaisena ja 4 m/s täydellä kuormalla
- Lakikorkeus: n. 5000 m, suurimmalla lentomassalla n. 3500 m
