Utin lentoasema

Wikipedia

Utin lentoasema

Kaupunki/kunta		Valkeala
Tyyppi		Sotilaslentoasema
ICAO		EFUT
Ylläpitäjä
Valmistumisvuosi		1918
Korkeus merenpinnasta		103 m
Koordinaatit		60°53′40″N, 26°56′15″E
Liikenneyhteydet
Lähin kaupunki ja etäisyys
Kiitotie(t)
Suunta	metriä		Pintamateriaali
Suunta	Pituus	Leveys	Pintamateriaali
07/25	2000	45	asfaltti

Utin lentoasema on Valkealan kunnassa sijaitseva suomalainen sotilaslentoasema. Se sijaitsee vanhan Karjalan radan läheisyydessä Kouvolan ja Kaipiaisen rautatieasemien välissä, Utin linnoituksen alueella

[muokkaa] Kentän tiedot

ICAO:n tunnus EFUT. Kenttä on sotilaskenttä.

Kenttä on toiminut toisen maailmansodan jälkeen Suomen ilmavoimien kuljetuskoneiden tukikohtana. Se on ollut laskuvarjojääkärien pudotuskoneiden kotikenttä ja nyttemmin se on Maavoimien kuljetushelikoptereiden tukikohta.

Sijainti:

60 89 63 94 pohjoista leveyttä
26 56 18 07 itäistä pituutta

Kentän korkeus merenpinnasta on 339 jalkaa eli 103 metriä.

Kentän kohdalla eranto on 8° E.

Taajuudet:

Tornin taajuus on 130,8 MHz ja yleinen varataajuus on 119,7 MHz.
ATIS 114,6 MHz.

[muokkaa] Kiitotiet

Kentällä on yksi kiitotie: 07/25. Sen pituus on 2000 m ja leveys 45 m. Kiitotie on asfaltoitu.

[muokkaa] Historia

Katso myös Utin linnoitus

Utin lentotukikohdan suomalainen toiminta alkoi 2. huhtikuuta 1918, kun punaisten joukkojen muutama Nieuport -kone lennettiin kentälle, joka oli entinen kilpa-ajorata. Punaiset pakenivat 30. huhtikuuta 1918 ja polttivat lentokoneensa. Kentällä oli yksi venäläisiltä jäänyt kangashalli.

Utin sotilaslentoasema perustettiin valkoisten päämajan 23. huhtikuuta 1918 tekemällä päätöksellä.

Vakituinen lentotoiminta alkoi, kun kaksi venäläistä Nieuport 23 -hävittäjää ja kaksi saksalaista D.F.W. -tiedustelukonetta sekä yksi venäläinen Nieuport 10 -tiedustelukone siirrettiin 14.-15. kesäkuuta 1918 Uttiin Antreasta. Kentälle pystytettiin kaksi Saksasta hankittua telttahallia.

Vuonna 1923 Uttiin sijoitettiin hävittäjäeskaaderi. Utti oli pitkän aikaa Suomen ilmavoimien ainoa maalentokoneiden tukikohta. Tämä aloitti määrätietoisen hävittäjälentäjien koulutuksen. Ilmavoimien ollessa vielä vesitoimintakonepainotteinen, toiminta oli tulevaa ajatellen sitäkin merkittävämpää. 1920-ja 1930-luvuilla Utissa lennettiin muun muassa Martinsyde Buzzard, Caudron ja Gamecock -koneilla. Tällöinen hiekkakenttä toi oman lisähaasteeensa moottorien luotettavuuteen.

Talvisodan alussa Utissa olleella Lentorykmentti 2:lla oli (ml. sodanaikaiset täydennykset) 142 konetta, joista sodan aikana tuhoutui 29 ja 41 vaurioitui. Koneet osallistuivat 493 ilmataisteluun, ampuen alas 239 viholliskonetta. Kaatuneina Lentorykmentti 2 menetti 15 ohjaajaa ja haavoittuneina 16 ohjaajaa.

Toisen maailmansodan lopulla kentän toiminta perustui Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiin.

1950-luvun puolivälissä lennosto sai kalustokseen Valmet Vihuri -koulukoneet ja luopui Messerschmitt Bf 109 -hävittäjäkalustostaan.

Kuljetus- ja tiedustelulentue/Karjalan Lennosto perustettiin 1. heinäkuuta 1958 Uttiin. Laskuvarjojääkärien koulutus Uttiin perustetussa Laskuvarjojääkärikoulussa alkoi vuonna 1962.

[muokkaa] Muistomerkit

Kentän lähellä on ollut esillä vuodesta 1955 alkaen Messerschmitt Bf 109 -hävittäjä, ensin MT-507 ja vuodesta 1970 lähtien MT-452.

Kentän reunalla on myös Rissalan lentoturman (1978) muistomerkki.

Kentän luona on kotkapatsas, joka pystytettiin v. 1997 kunnianosoitukseksi kaikille ilmailun parissa henkensä tai terveytensä menettäneille. Patsaan taakse paljastettiin 7.9.2000 muistolaatat sotien 1939-44 lentoturmien uhreille.