Ubaid-kulttuuri

Wikipedia

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Ubaid-kulttuuri eli Obeidin kulttuuri oli myöhäisellä esihistoriallisella ajalla Kaksoisvirtainmaan ensimmäisten asuttajien luoma kulttuuri, joka enteili kaupunkivaltioiden syntyä. Se vallitsi nykyisessä eteläisessä ja keskisessä Irakissa noin 5300-4100 eaa. Niin sanotut ubaidilaiset rakensivat suurenevia vehnän ja ohran kasteluviljelyllä, karjanhoidolla, kalastuksella ja metsästykselläkin eläviä kyliä, jotka kävivät ajoittain sotia keskenään. Ubaidin kylät olivat päällikkökuntia, joiden johdossa oli ylimmäinen pappi tai maallinen päällikkö, jolla oli läheiset siteet pappeihin. Päällikkys lienee perustunut uskonnolliseen valtaan. Temppeli varastoi viljaa huonojen vuosien varrelle, ja kykeni jakelemaan elintärkeitä resursseja tarvittaesa. Ainakin osa ihmisistä saatiin temppelin puolelle monijumalaisen uskonnon avulla. Oli myös suuria kartanoita, joissa iso suurperhe piti yllä yhteistä viljavarastoa. Verotus ja työprikaatit syntyivät kauden edetessä. Hautalahjoista päätellen yhteiskunta olisi ollut melko tasa-arvoinen, mutta köyhät näyttävät syöneen useammin kotieläimiä kuin rikkaat.

Kaukokauppaa käytiin muun muassa Anatolian ja Iranin kanssa. Kaudella lienee tunnettu hidas savenvalajan pyörä tournette ja pyöräkin ilmestyi. Savenvalajan pyörä dreija saatettiin tuntea jo 4500 eaa. Persianlahden rannikon Eridu oli merkittävä keskus.

Sivilisaatiokehitys lähti voimakkaaseen nousukiitoon Keski-Ubaid-kaudella noin 4500 eaa., jolloin alettiin rakentaa yhä suurempia temppeleitä. Samaan aikaan oli suurten keskuskylien ympärillä pienempiä kyliä. Pohjois-Mesopotamiaan näyttää syntyneen 4500-4000 eaa. kaupunkeja, kuten Tell Hamoukar. Myöhäisellä Ubaid-kaudella Mesopotamian vaikutus laajeni kauas ehkä kaupan, ehkä valloitusretkien vaikutuksesta. Ubaidin keramiikka vaihtui loppukaudella vuosisatojen aikana asteittain Urukin keramiikaksi.

Sisällysluettelo

1 Ubaid-kausi, yleistä tietoa
2 Ubaid-kauden historia
- 2.1 Ubaid-kauden alkuvaihe
- 2.2 Keski-Ubaid-kauden nopea kasvu
3 Myöhäisen Ubaid-kauden laajeneminen
4 Ubaid-kauden jako
5 Temppelin koon kasvu Ubaid-kaudella
6 Lähteet
7 Katso myös
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ubaid-kausi, yleistä tietoa

Mesopotamian kehityksen nopeaa vaihetta ennen varsinaista kaupungistumista sanotaan 'Ubaid-(Obeid) vaiheeksi ja varhaiseksi Uruk-vaiheeksi. Ubaid syntyi luultavasti Samarra-kauden ihmisten asetuttua Etelä-Mesopotamiaan. Ubaid-kausi 5500—4000 eaa. liittyy asutuksen syntyyn ja suurten päällikkökuntien kehitykseen Etelä-Mesopotamian tulvatasangoilla. Päällikkökunnassa yksi kylä johtaa monen kylän liittoa. Tämä kehitys oli Ubaid-kaudella vielä hidasta. Steinin mukaan Päällikökuntina Ubaidin päällikkökunnat olivat vakaita, koska niiden pysyvyys perustui uskonnolliseen ohjaukseen ja ne saivat voimansa paikallisesta viljaresurseista. Normaalit päällikkökunnat jollaisia on löydetty Polynesiasta ja Australian alkuasukkailta nojaavat perusteltaan ulkomailta saatavien ylellissytevarroiden jakekuun palkinnoksi päällikkökuntaa edistävistä toimista.^[1] Ubaid-kaudella syntyi asutuskuvio, jossa suurten keskuskylien ympärillä oli pienempiä kyliä.^[2]

Eridu kasvoi Ubaid-kaudella selvästi muita keskuksia suuremmaksi n. 4500 eaa. mennessä. Ei tiedetä, ketä ubaidilaiset olivat. Sumerin kielessä on ainakin kaksi vanhempaa substraattia, jotka kertovat Sumeria vanhemmista kansoista. Ubaidilaiset ovat myös saattaneet ainakin osittain olla seemiläisiä. Leimasinetit olivat kaudella hyvin tavallisia.^[3] Al Ubaid-vaiheessa ei ollut Etelä-Mesopotamiassa merkkejä suurista omaisuuseroista tai sosiaalisesta kerrostuneisuudesta, toisin kuin edeltävällä Samarra-kaudella ja seuraavalla kaudella.

Ubaidin kaudelle oli tyypillistä koko Mesopotamiassa asutuskeskusten ja temppeleiden koon kasvu. Eridusta on löydetty kaivauksissa eri aikakausiulta samassa kohtaa olevia temppelin raunioita, aina yhä suurempi temppeli vanhemman päällä. Ubaidin ajan kaukokauppa oli laajaa. Ubaidin kauden keramiikkaa on löydetty Itä-Arabiasta. Kauppaverkosto oli kehittynyt aiemmilla kausilla.^[4] Ubaidin taloissa ja haudoissa ei merkkejä omaisuuseroista. Kultaa ja lapis lazulia tuotiin ulkoa maahan. Työprikaatit ja verotus syntyivät. Elettiin kivi-kuparikautta. Uqairista on löydetty valettuja metalliesineitä ajalta noin 5000 eaa. Ubaidin talot olivat tyypillisesti varustetut T:n muotoisella keskushuoneella, joka periytyi Samarra-kaudelta.^[5] Ubaid-kaudella tunnettiin tournette (turnette), hidas savenvalajan pyörä.^[6] Ubaid-kaudella asuttiin mm. savitiilitaloissa, kaislataloissa, ja poltetusta savesta tehtiin jopa sirppejä. Tällä kaudella lienee ollut kartanoita, monen talouden yhteenliittymiä, jota johti yksi voimakas perhe. Veroa alettiin kerätä muun muassa viljana kartanon päälliköille ja temppeleille.^[7]

[muokkaa] Ubaid-kauden historia

[muokkaa] Ubaid-kauden alkuvaihe

Etelä-Mesopotamian asuttaminen alkoi noin 5800-5500 eaa. Tällöin Etelä-Irakin tulvatasangolle saapui kaisloista ja mudasta tehdyissä taloissa asuvia ihmisiä. Metsästys oli varsinkin alkuvaiheessa erittäin tärkeä elinkeino. Alussa Ubaid-kylät olivat suunnilleen samankokoisia ja jakautuivat tulvatasangolle tasaisesti. Tällöin alkoi peltojen kastelu kanavilla Etelä-Irakissa. Se mahdollisti myöhemmin kaupunkien synyyn.

Ubaid-kauden historiaa ei tunneta hyvin, koska sillä ajalla tehdyt rakennelmat ovat monesti syvän muta- ja savikerrostuman alla. Kaksoisvirtainmaan tulvatasangon asuttajat saapuivat alueen eteläosiin ehkä Iranista ja Turkista noin 5850 eaa. ^[8] tuoden mukanaan pohjoisesta noin 6000 eaa. vallinneen Samarran kulttuurin piirteitä. Joidenkin merkkien mukaan eteläinen Mesopotamia on saatettu asuttaa jo ennen Ubaid-kauden alkua. Tell Ouillista on löydetty vanhimman Ubaid-kerrostuman alta jäänteitä vanhemmista rakennuksista, luultavasti samarralaisista. Noin 6000-5400 eaa. syntyi temppeli Eriduun. Tämä kertoo uskonnon suuresta merkityksestä. Temppelillä taloudellista valtaa, ja se toimi jakelukeskuksena. Noin 5300-4750 eaa. Sumerin pohjoisosiin Sippariin saapui lännestä seemiläisiä varhaisella keski-Ubaid-kaudella.^[9] Noin 5000 eaa. aluetta koetteli suuri tulva, ja oman historiansa mukaan sumerit saapuivat maahan varhaisella Keski-Ubaid-kaudella 4850-4500 eaa. Eridua pidetään vanhimpana sumerilaisena kaupunkina, aikoinaan, kun Persianlahti ulottui nykyiseen sisämaahan se oli rantakaupunki. Vanha kuningasluettelo mainitsee kuninkuuden tulleen alas taivaasta juuri Eridussa. Noin 5400/4750 eaa. perustetun Eridun temppeli oli vain 3½ x 4 m huone, joka on miltei identtinen myöhempien temppeleiden "kaikkien pyhimpien" kanssa. Jo vanhimmissa. Alussa Ubaidin löydöissä ei näkynyt merkkejä keskusvallasta, ammattityöläisistä, suuresta temppelistä tai eliitistä. ^[10]

[muokkaa] Keski-Ubaid-kauden nopea kasvu

Noin 4500 eaa. oli Keski-Ubaid-kausi eli Ubaid II-III-kausi. Sitä luonnehtii nimenomaan kaudella II Ubaid II: Hajji Muhammed-keramiikka, jota oli myös III-vaiheessa.

Ubaid II-kaudella eli Hajji Muhammed-kaudella alueelle levisi ehkä Pohjois-Sumerissa Choga Mamissa (4700 - 4600 eaa.) kehittynyt tehokas keinokestelu.

Keski-Ubaid-kaudella oli syntynyt muutamia suurehkoja kasvavia ja monimutkaistuvia keskuksia, joissa oli 1000-3000, jopa 5000 asukasta, ja joihin liittyi pienempien kylien joukko.

Kylien keskuksena oli temppeli, joka oli huomattavasti muita rakennuksia isompi ja joka myös viittaa jonkinlaiseen keskusvaltaan. Kylissä oli suurempien talojen alueita, ja kylät olivat rakennettu tiiviisti nelikulmaisista taloista. Eridussa oli elittiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä. Eliitti asui lähimpänä temppeliä, maanviljelijät uloimpana. Tyypillisessä Ubaid-pikkukaupungissa oli 750 asukasta. Eridu asutettiin n. 4750 eaa., ja se kasvoi suureksi 5000 asukkaan kyläksi noin vuoteen 4500 eaa. mennessä. Kaupungissa oli myös suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150-200 vuoden välein 13-17 kertaa vuoteen 2000 eaa. Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10x20 m:n levyisellä 1m korkuisella korokkeella. ^[11] Kylät olivat kaikki vesireittien varrella ja niissä oli temppeli. Kylien ala oli 2-10 ha ja niissä asui korkeintaan muutamia tuhansia asukkaita.

Keskisellä Ubaid-kaudella 4500 eaa. oli syntynyt monia pikkukaupunkeja tai suuria kyliä, joissa oli julkisia rakennuksia sekä suuria kastelukanavajärjestelmiä. Nämä kylät olivat pienempien kylien keskuksena. Näihin aikoihin syntyvät myös suuret temppelit, joiden ympärillä oli eliitin ja käsityöläisten asuntoja. Savipatsaita. ^[12]

Ubaid-kauden temppeleissä jotka olivat kuin suuria ajan asuintaloja, oli seinämaalauksia, ne rakennettiin kiviperustalle. Eridun temppeli nousi lopulta mutatiilialustalle.^[13] Asutuskuvio pikkukaupunki plus temppeli ilmestyi joskus välillä 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Irakin Tepe Gawran sinettilöytöt viittaavat temppelin taloudellisen aseman kasvuun, ja asemaan työtoiminan keskuksena. Tepe Gawran temppelissä oli näihin aikoihin kolme alttaria.

Ubaidin yksiväristä maalattua keramiikkaa on löydetty useimmista Sumerin suurimmista kaupungeista.

Voidaankin sanoa, että Lähi-idän myöhemmän kulttuurin pohja syntyi keskisellä Ubaid-kaudella.

[muokkaa] Myöhäisen Ubaid-kauden laajeneminen

Myöhäisellä Ubaid-kaudella n. 4500-4000 eaa. kaupungistuva Ubaidin kulttuuri levittäytyi Pohjois-Mesopotamiaan, jokilaaksojen ulkopuolelle ja ylös siitä, Turkkiin saakka, vanhan Pohjois-Mesopotamiasta ja Länsi-Iranista Pohdois-Syyriaan ulottuvan Halaf-kulttuurin alueelle. Keskuksissa oli julkisia rakennuksia ja monihuoneisia mutatiilitaloja. Keramiikka oli erittäin hyvin tehtyä. Asutuskeskusten alat olivat 1-10 ha. Kaikesta päätellen yhteiskunnallista epätasa-arvoa oli, ja myös päällikkyyttä. On oletettu, että alue olisi jakautunut sheikkikuntiin. Pohjoisen paimentolaiset, etelän maanviljelijät ja soitten kalastajat näkyivät nyt selvästi ensi kertaa omina ryhminään. Pohjoisessa Mesopotamiassa syntyi tai oli syntymässä suuria kaupunkimaisia keskuksia, muun muassa Tell Hamoukar Khaburin altaassa.

Ajan kuluessa Ubaid-kauden loppua kohti alkoi kaupunkien ympärille ilmestyä muureja. Kauppa ulottui laajalle alueelle. Ubaid-ihmisiä asui myös Saudi-Arabian Persianlauden rannikolla^[14], ja kauppatavaroita tuotiin Intiasta asti. Persianlahden Ubaid-esineet ovat kaudelta 2 ja 3, myöhemmät harvinaisia. Kuwaitin paikasta "H3" löydetyt todisteet ubaidilaisen sivilisaation vaikutuksesta ovat ajalta noin 5500-5000 eaa. Siellä oli mukana on myös Arabian neoliittista vaikutusta.

Anatoliasta tuotiin obsidiaania. Ubaid 3-kaudelta on löydetty ensimmäiset todisteet mastosta ja purjeesta. Perustettiin monia keskuksia, muun muassa Tepe Gawra, kauppa-asemiksi.

Ubaid-kulttuurin laajeneminen ei ollut pysyvää, monet paikat hylättiin. Laajeminen saattoi olla poliittista/sotilaallista tai esimerkiksi kauppa-asemien perustamista. Ei ole varmoja todisteita siitä, että Ubaid-ihmiset olisivat asuneet saman valtion alla - kyse saattaa olla yhteisistä perinteistä. Toiset väittävät, että kyse olisi jo tuolloin ollut tyrannin suorittamista valloitusretkistä, jotka olivat niin tyypillisiä myöhemmälle Mesopotamialle. Väestö oli kasvanut Ubadi-kauden alkuun verrattuna huomattavasti. Ubaidin loppupuolella rakennettiin Eriduun 10x20m temppeli 1m korokkeelle. Eridu VII-temppeli 4000-3700 eaa. oli monihuoneinen.

Noin 4000 eaa. sivilisaatiokehitys oli täydessä vauhdissa.

Noin 4500 eaa. Urukissa oli erään tiedon mukaan vain noin 1000 asukasta, ja toisten arvioiden mukaan se olis kasvanut kaupungiksi jo 4000 eaa. Noin 4200 eaa. alueilla opittiin käsittelemään kuparia sulattamalla. Tästä alkoi ns. kivi-kuparikausi eli khalkoliittinen kausi. Noin 4500 eaa. Etelä-Mesopotamiaan oli syntynyt asutuksen hierarkkista järjestymistä, suuria keskuksia ympäröivät pienemmät kylät. Asutuskeskuksissa näkyi suuria ja pieniä rakennuksia, siis eliitin ja tavallisen kansan asuntoja. Pohjois-Mesopotamiaan levitessään Ubaidin asuinpaikkoihin ilmestyi sinnekin sama eliitin ja tavallisen kansan ero, toisin kuin edeltävällä Halaf-kaudella.^[15] Ubaid-kauden jälkeen noin 4100-4000 eaa. alkoi Uruk-kausi siten, että Ubaidin keramiikka harvinaistui vähitellen ja Uruk-keramiikka yleistyi.

Ubaidin myöhäisvaiheessa ainakin kaksi melkein 11 ha kokoista asutuskeskusta, Uqair Pohjois-Babyloniassa ja Tell Awayli (Oueili) etelässä Larsan lähellä.^[16] Tämä keramiikka savitutkimusten mukaan valmistettu Sumerissa. Ubaidin keramiikka ja rakennustyyli oli levinnyt myös Pohjois-Mesopotamiaan ja siihen rajoittuvaan osaan Syyriasta. Ubaid-keramiikkaa on löydetty Taurus-vuorilta Arabiaan ja Iranin ylätasangolle.

Myöhäisellä Ubaid-kaudella oli Ubaidissa, Uqairissa ja Gawrassa, jonkinlainen asutuskeskusten hierarkia.^[17] Myöhäisellä Ubaid-kaudella kulttuurin vaikutus laajeni laajalle Lähi-itään ja Bahrainin suuntaankin Hormuzinsalmen seuduille asti. Eridu oli Etelä-Mesopotamian keskuksista suurin. Uruk perustettiin 4000 eaa. 4000 eaa. rakennettiin Tepe Gawran temppeli, joka on ensimmäinen tunnettu kivinen suuri temppeli. Tepe Gawran temppeli muistutti Eridun temppeliä.

Savenvalajan pyörä dreija saatettiin tuntea jo 4500 eaa. Ubaid 4-kaudella Tell Awaylista tehtyjen löytöjen mukaan. Eräiden tietojen mukaan tosin asteittaine siirtymine hitaasta savenvalajan pyörästä tournettesta dreijaan aloitti Uruk-kauden.

[muokkaa] Ubaid-kauden jako

Ubaidin kausi oli ehkä välillä 5500-3700 eaa. korjattuina radiohiilivuosina 5800-4500 eaa. Ubaid jaetaan neljään vaiheeseen:

Ubaid 0: 6900-6400 eaa. Tell Awayli eli d’Oueili-kausi, lähinnä Samarraa muistuttava.
Ubaid I: (a) 5500-5000 (6400-5800)eaa. Eridu-vaihe: Tepe Gawra, Tell Arpatsija vastaa Halaf/Samarra kastelukanavia.
Ubaid II: 5000-4500 (5800-5400)eaa. Keski-Ubaid Hajji Muhammed-vaihe vastaa Halaf/Samarra, kulttuuri levinnyt laajalle, laajoja kastelukanavaverkostoja, jotka kehittyivät Choga Mami:ssa (4700 - 4600 eaa.) ja levisivät äkkiä muualle, selviä merkkejä keskitetystä johdosta.
Ubaid III: 5300- (4400-3700, 5400-5000) eaa. Klassinen Ubaid, kulttuuria mm. Ras Shamrassa Libanonissa.
Ubaid IV: 4800- (3700-3500, 5000-4500) eaa. Jälki-Ubaid, Tell Uqairin maalattu temppeli.
Ubaid V : Ubaidin päättyminen Persianlahden Ubaid-esineistö katosi.

Tai vaikkapa näin:

d'Ouelli/Oueili/Tell Awayli, Ubaid 0 5000-4800 eaa., "Choga Mamin siirtymäkausi" Samarran aikalainen.
Eridu-vaihe Ubaid I 4800-4500 eaa., temppelit pieniä.
Hajji Mohammed (Qal’at Hajji Muhammad, Hadzi Muhammed) Ubaid II Ubaidin isojen temppelien synty
Varsinainen Ubaid, Ubaid III-IV 4500-4000 eaa. Ubaidin nopea kehitys ja leviäminen koko Mesopotamiaan. Temppelit kasvaneet 3-osaisiksi.

Ubaid 3-kaudella kulttuuri levisi Pohjois-Mesopotamiaan. Pohjoisessa kehittyi Ubaid 4-kaudella varhainen Gawra-keramiikka, joka jatkoi myöhäisenä Uruk-kaudella.

^[18]

Ubaid 1 5200-4800 eaa. Eridu 19-15
Ubaid 2 4800-4500 Eridu 14-12 Susiana b
Ubaid 3 4500-4100 Eridu 11-9 Susiana c Naqada I
Ubaid 4 4100-3500 Eridu 8-6, Uruk 18-15, Susa A, Egyptin Naqada II

[muokkaa] Temppelin koon kasvu Ubaid-kaudella

Ubaid-kaudella tapahtui temppelin koon kasvua mikä kertoo pappien vallan ja väestön kasvusta.^[19] Varhaismmat julkiset temppelit lienee rakennettu Samarraan ja Halafiin. Ubaid I-kaudella Eridun vaiheessa XV temppeli oli vain pieni huone, jossa oli alttari ja uhripöytä. Myöhemmin temppeliin rakennettiin kahden tasanteen päälle syvennyksin. Ubaidin vaiheissa 3-4 kerrostumissa XI-VI ilmestyi myöhemmin Mesopotamiassa tavallinen kolmiosainen pohjakaava seinäsyvennysten eli nishien kanssa. Ubaid IV:n temppeli tehtiin metrin korkuiselle tasanteelle.

Eridun temppelit 6-18 (VI-XVIII) ovat Ubaid-kaudelta. Temppeli 16 oli pieni, ja temppeli 15 oli kasvanut, pohjamitoiltaan 8x6 m. Temppeleistä 14-12 on jäänteitä vain vähän. Temppeleissä 11-9 on tapahtunut kehitystä, vaikka temppelistä 10:stä on jäänyt niukasti jätteitä. Temppeli 11 oli 15 m pitkä. Temppeli 8 on kolmiosainen tyypillinen myöhempien aikojen temppeli, pohjaltaan 21x12 m. Uruk 3-4:ää vastaava temppeli numero 7 oli kooltaan 18,5x13 m. Viimeinen Eridun temppeli numero 6 oli kooltaan 23 * 12 m.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.