Työväenyhdistys

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Työväenyhdistys on järjestö, joka kuuluu työväenliikkeeseen paikallisena, alueellisena tai työpaikkakohtaisena järjestönä. Työväenyhdistykset ovat kuuluneet useimmiten poliittisiin työväenpuolueisiin, ei ammattiyhdistysliikkeeseen.

[muokkaa] Työväenyhdistykset Suomessa

Työväenyhdistyksiä perustettiin 1800-luvulla edistämään työväestön yhteistyötä, parantamaan oloja ja levittämään sivistystä. Suomen ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Helsinkiin vuonna 1883, perustajana porvari Viktor Julius von Wright, jonka mukaan yhdistyksiä kutsuttiin Wrightiläisiksi. Helsinkiin muodostui myöhemmin työväenyhdistyksien keskusjohto. Samana vuonna työväenyhdistys perustettiin myös Vaasaan. 1886 perustettiin Oulun työväenseura ja seuraavana vuonna Porin, Savonlinnan, Tampereen ja Turun työväenyhdistykset. Työväenyhdistysten alaisuuteen syntyi ammattiosastoja. Vuonna 1895 maassamme oli yli 30 työväenyhdistystä.

1900-luvun vaihteessa Suomeen perustettiin yhä enemmän tehtaita, mikä synnytti uuden väestöryhmän joka ansaitsi elantonsa palkkatyöllä. Tämän ryhmän oikeuksia sekä etuisuuksia varten ryhdyttiin perustamaan ensin suurimpiin kaupunkeihin työväenyhdistyksiä, ja järjestäytyminen levisi nopeasti kaikkialle maahan. 1900-luvun alussa työväentaloja pystytettiin Suomessa mittava määrä, moniin kuntiin ja pienempiinkiin kyliin. Tampereen työväenyhdistys rakensi Suomen ensimmäisen kivirakenteisen työväentalon 1900-luvun alussa.

Suomen työväenyhdistykset perustivat ensimmäiseksi työväen valtuuskunnan, joka keskittyi ajamaan äänioikeuden saamista työväestölle, 10 -tuntista työpäivää ja yleistä koulupakkoa sekä maksutonta kansakoulupohjaista kouluopetusta. Ohjelmassa oli myös irtolaisten kiinnittäminen maahan ja ammattientarkastajain määrän lisääminen.

Työväenyhdistysten edustajakokoukset (työväen edustajain kokoukset) olivat valtakunnallisia tapaamisia. Kolmannessa työväenedustajain kokouksessa Turussa 1899 perustettiin Suomen työväenpuolue, joka Forssan kokouksessa 1903 muutti nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.

1900-luvun alussa työväenliikkeestä tuli maassa merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Työväenyhdistysten ohella maahan syntyi työväenliikkeen muodostamia kulttuurisia yhteisöjä, kuten työväen urheiluseurat (TUL), työväentalot sekä osuustoimintaliikkeet sekä ammattiyhdistykset.