Trikloorietyleeni
Wikipedia
Trikloroetyleeni (trikloretyleeni,trileeni) C2HCl3 on kirkas, helposti haihtuva neste, jonka rakennekaava on ClCH=CCl2, moolimassa 131,4 g/mol, ominaispaino 1.466, sulamispiste − 73 °C, kiehumispiste 87 °C, itsesyttymislämpötila 410 °C ja CAS-numero 79-01-6. Trikloorietyleenia liukenee veteen 20 °C:n lämpötilassa 0,1g/100 ml.
Kemian teollisuudessa trikloorietyleenin pohjana on asetyleeni, josta tämä halogeeniyhdiste tuotetaan asetaldihydin kautta. Trikloroetyleenin, trileenin haju muistuttaa kloroformia. Maku on makeahkon kirpeä, polttavakin. Trikloorietyleenista käytetään myös nimityksiä 1,1,2-trikloorietyleeni, trikloorieteeni, etyleenitrikloridi ja asetyleenitrikloridi.
Ainetta käytetään teollisuudessa rasvojen, hartsien, vahojen, kumien ja värien sekä selluloosaestereiden ja -eetterien liuottimena. Vaatteiden kemiallisessa pesussa aineella on laajalti käyttöä. Sitä on käytetty nukutusaineena synnytyksissä ja pienehköissä leikkauksissa. Anestesia- ja muussa medikokäytössä aine on värjätty siniseksi, että se erottuisi kloroformista.
Arkisessa yksityiskäytössä aine on jokseenkin harvinaista, mutta esimerkiksi autotuunauksessa sillä on osansa sen nimenomaisen voimakkaan rasvanirrotuskyvyn ansiosta: maalattava pinta saadaan taatusti maalia pysyvästi sitovaksi tai koneistettu pinta täysin puhtaaksi ennen asennusta.
Trikloorietyleeniä saa yksityiskäyttöön sopivia määriä yleensä vain apteekeista, joissa muistutettaneen jatkuvan suoran ihokosketuksen haitallisuudesta.
Katso myös 1,1,2-trikloorietaani.
