Tervaleppä

Wikipedia

Tervaleppä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Fagales Heimo: Koivukasvit Betulaceae Suku: Lepät Alnus Laji: glutinosa
Kaksiosainen nimi
Alnus glutinosa (Linnaeus) Gaertn.
Katso myös
Tervaleppä Wikispeciesissä   Tervaleppä Commonsissa

Tervaleppä (Alnus glutinosa) on leppien (Alnus) sukuun kuuluva kesävihanta lehtipuu. Tervaleppä on saanut suomenkielisen nimensä, koska kun tervalepän oksan katkaisee, katkaisupinta punertuu voimakkaasti.

[muokkaa] Tuntomerkit

Tervaleppä kukkii jo ennen lehteen tuloa. Kukinta tapahtuu Suomen etelä-rannikolla jo tavallisimmin maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa, pohjoisempana myöhemmin. Tervaleppä on tuulipölytteinen, kuten harmaaleppä, koivut ja pähkinäpensaskin. Hedekukinnot ovat pitkät roikkuvat kellertävät norkot ja emikukinto on käpymäinen. Siemenet kehittyvät kevään ja kesän aikana, ja varisevat alkusyksystä. tervalepän silmut ovat keväällä tahmeat. Tervaleppä tulee lehteen Etelä-Suomessa tuokokuun alussa, pohjoisempana hiukan myöhemmin. Lehdet ovat pyöreämmät ja vähemmän sahalaitaiset kuin tervalepän sukulaisella harmaalepällä.Tervaleppä on kasvutavaltaan puumaisempi ja suurempi kuin Suomen toinen leppälaji harmaaleppä. Se kasvaa yleisesti noin 15-, poikkeuksellisesti jopa 30-metriseksi. Sen tunnistaa myös harmaalepän kuorta tummemmasta kuorestaan, joka vanhalla puulla paksuuntuu kaarnaksi. Suomen suurimmat ja komeimmat luonnonvaraiset tervalepät kasvavat Etelä-rannikolla, hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä.

[muokkaa] Levinneisyys ja kasvupaikat

Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla. Se kasvaa kosteissa ravinteikkaissa lehdoissa, saaristossa, jokien ja puronvarsilla, sekä järvien tulvarannoila. Tervaleppä kestää hyvin hetkellisiä tulvia. Etelä-Suomessa, kostealla ja aurinkoisella paikalla siitä voi joskus kasvaa todellinen jätti.

Tervaleppä kasvaa Suomessa runsaimmillaan maan eteläosissa, jossa sitä tapaa runsaana lähes poikkeusksetta aina kaikilla vähänkin kosteilla paikoilla. Vaikka se on erittäin yleinen Etelä-Suomessa, se harvinaistuu selvästi heti Keski-Suomessa, ja on jo lähes harvinaisuus Oulun korkeudella. Joitain yksittäisiä esiintymiä on tavattu kuitenkin jopa lapin maakunnan etelä-osistakin. Pohjois-suomessa tervalepästä harvoin kasvaa paksua komeaa puuta, vaan se jää kitukasvuisemmaksi.

Tervaleppä kasvaa kaikissa Euroopan maissa, lukuun ottamatta Islantia ja Maltaa. Välimeren alueella se kasvaa vuoristoissa, sillä se tarvitsee viileän lepokauden. Tervaleppä on yksi tavallisimmista lauhkean lehtimetsävyöhykkeen puulajeista Keski-Euroopassa.

[muokkaa] Hyötykäyttö

Tervalepän puuainesta on alettu kauneutensa vuoksi arvostaa. Siitä valmistetaan muun muassa saunan lauteita ja savustuspuruja. Seinäpaneelina se on myös suosittu. Sahatavaran saantia vähentävät runsaat mustat kuivat oksat