Tavi
Wikipedia
| Tavi | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Anas crecca Linnaeus, 1766 |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Tavi Wikispeciesissä |
Tavi (Anas crecca) on pienikokoinen sorsalintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Tavi on pienikokoisin sorsistamme. Tavi on yleensä noin 34–38 cm pitkä ja painaa 250–350 g. Tavi muistuttaa heinätavia ulkomuodoltaan, ollen kuitenkin hiukan pienempi. Naaraalla on tasavärisempi pää, nokan tyvestä puuttuu valkea täplä ja nokka on pienempi, usein alareunastaan tai tyvestään kellertävän oranssi. Uivan tavin erottaa heinätavista sen valkeasta juovasta pyrstön alla. Juhlapukuisen koiraan erottaa valkeasta hartiajuovasta, joka näkyy varsin kauas. Pään värit näkyvät vain hyvin lähelle. Tavi nousee lentoon vedestä hyvin jyrkässä kulmassa, jolloin kirkkaanvihreä siipipeili on hyvin näkyvissä.
Koiraan keväinen ääni on heleän kirkas ”klik”. Naaras pitää kaakattavaa räpätystä.
Vanhin suomalainen rengastettu tavi on ollut 11 vuotta 5 kuukautta 28 päivää vanha. Euroopan vanhin tavi oli ranskalainen, 21 vuotta 3 kuukautta.
[muokkaa] Levinneisyys
Tavia tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöten. Tiheimmillään kanta on pohjoisessa. Pääosa taveista muuttaa elokuussa, jolloin niitä kertyy paikoin sadoittain matalille rannoille. Euroopassa pesii n. 350 000 paria, joista Britteinsaarilla 2 200 – 3 200 paria. Venäjän kanta on 775 000 – 1 170 000 ja Turkin 100 – 1 000 paria.
Parimäärä: n. 200 000 – 300 000
[muokkaa] Elinympäristö
Tavi viihtyy parhaiten metsälämmilla tai metsän läheisyydessä sijaitsevilla lammilla. Se voi oleskella myös yllättävän pienillä lammilla. Muuttoaikana tavit viihtyvät ruokorantaisilla lintujärvillä, merenlahdilla ja tulvarannoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Tavi rakentaa pesänsä yleensä kauas vedestä metsän tai varvikon pensaiden suojaan. Naaras munii toukokuussa 7–10 vaaleaa munaa, joita se hautoo n. 24 vuorokautta. Poikaset lähtevät heti kuoriuduttuaan emon mukana uimaan. Myös jokien varsilla on tavattu taveja.
[muokkaa] Ravinto
Tavin pääasiallista ravintoa ovat erilaiset nilviäiset, hyönteiset, muut pieneliöt sekä vesikasvien siemenet.
