Svekomania

Wikipedia

Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike. Svekomania liittyy ennen kaikkea 1870- ja 1880-lukujen historiaan. Svekomaniaan liittyivät ruotsinkielisen identiteetin voimakas korostaminen ja pyrkimys turvata ruotsin kielen asema Suomessa. Liikkeen johtohahmoihin lukeutui muun muassa Axel Olof Freudenthal.

Kielipoliittisia riitoja oli käyty jo 1860-luvulta alkaen, mutta varsinainen ruotsalaisuusliike syntyi vuonna 1870 Vikingen-lehden perustamisesta.^[1] Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi perustettiin Ruotsalainen puolue, myöhemmin Ruotsalainen kansanpuolue. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti konservatiivi liike, perustui svekomania pääasiassa liberaalille arvopohjalle.^[2] Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.^[3]

Freudenthalin ja svekomanien "kaksi kieltä, kaksi kansaa"-malli nousi vastavoimaksi J. V. Snellmanin ajamalle "yksi kieli, yksi mieli"-aatteelle ja sen joskus aggressiivisellekin suomalaistamispolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja sen saattaminen tietoiseksi omasta identiteetistään. Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset rotuopit, joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (nationalitet) oli ajan kielifilosofian mukaisesti puhtaasti kieleen pohjautuva entiteetti ja kieli ilmaisi samalla myös rodullista ja etnistä alkuperää. Kansa (folk) oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (finländska folket). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaistamispolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.^[4]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Seppo Zetterberg, toim.: Suomen historian pikkujättiläinen, s. 528. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0.
2. ↑ Toivo Nygård-Suomalaisuuden historian kiinnekohtia "Ruotsalaisuusliike eli svekomania sen sijaan rakensi paljolti liberalistiselle aatepohjalle."
3. ↑ Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta (Työryhmämuistio) 2000. Kielilakikomitea. Viitattu 31.8. 2007.
4. ↑ Marja Vuorinen,VTL, Yhteiskuntahistorian laitos, HY: Uusmaalaisia henkilökultteja (Kirjan Ahl, Eva, Bränn, Michaela, Vainio, Maria, Halonen, Tero, Tamminen, Marketta: 1904. Nyland - samlingar utgivna av Nylands Nation XIII. Nylands Nation. Helsingfors 2004 . 164 s. arvostelu) 25.2.2005 11:39.

Tämä Suomen historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.