Suomenpystykorva

Wikipedia

Suomenpystykorva

Avaintiedot
Alkuperämaa	Suomi
Määrä	vuonna 2004 rekisteröintejä 834kpl
Rodun syntyaika	1800-luku
Alkuperäinen käyttö	metsästyskoira
Nykyinen käyttö	metsästyskoira
Elinikä	n. 15 vuotta
Muita nimityksiä	pystykorva
FCI-luokitus	Ryhmä 5
Ulkonäkö
Paino	urokset 12-13 kg, nartut 7-10 kg
Säkäkorkeus	urokset 47cm, nartut 42cm
Väritys	punainen

Suomenpystykorva (Finnish Spitz) on Suomen kansalliskoira.

[muokkaa] Alkuperä

Suomenpystykorva kuuluu niihin koirarotuihin, joista ei ole säilynyt juuri lainkaan historiallisia lähteitä ja kehittyminen selväpiirteiseksi kantaroduksi on edelleen hämärän peitossa. Alun perin asetettiin päätavoitteeksi saada hyvä puuhun haukkuva lintukoira, joka on myös kaunis.

Rotu on sikäli harvinainen, että se on jalostettu luonnonkannasta ilman risteytyksiä. 1800-luvulla koiria käytettiin ruoan hankintaan ja turkisriistanmetsästykseen. Rodun jalostuksen tavoitteeksi tuli kuitenkin linnunmetsästys.

Ensimmäisen "suomalaisen haukkuvan lintukoiran" rotumerkkiehdotuksen teki metsänhoitaja Hugo Richard Sandberg vuonna 1892. Rotumääritelmä uudistettiin 1897 ja rodun nimeksi vaihtui suomalainen pystykorva. Vuonna 1979 suomenpystykorva nimettiin Suomen kansalliskoiraksi.

[muokkaa] Ulkonäkö

Suomenpystykorva on rakenteeltaan neliömäinen, hyväryhtinen ja kestävä, keskikokoa pienempi pystykorvainen koira. Se on eloisa ja liikkuu nopeasti ja keveästi.

Karva on pitkähköä, puolipystyä tai pystyä. Väriltään kellertävää- tai ruskeanpunaista. Punainen väri onkin rodun huomiotaherättävin piirre. Joissakin maissa on suomenpystykorvan punaista väriä kritisoitukin.

Häntä on tarmokkaasti kiertynyt selän päälle.

Korvat ovat pystyt ja silmät ovat hieman vinot ja mantelinmuotoiset.

[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen

Kova olemassaolon taistelu on jättänyt suomenpystykorvan luonteeseen pysyviä, rodulle ominaisia piirteitä. Tyypillisimpiä ovat reagointiherkkyys, epäluuloisuus vierasta kohtaan, uskollisuus kotikonnulle ja hyväksytylle isännälle sekä oman elinpiirin vartioimishalu. Se on vilkas, rohkea, tarmokas, tempperamenttinen ja peräänantamaton metsästyskoira.

Rodun metsästysominaisuudet, eli hajuaisti, kestävyys ja metsästysinto, ovat erinomaiset. Haukkuu herkästi, joskus jopa häiritsevästi, mikä selittää rodun vähäisen suosion taajamissa.

Suomenpystykorvan metsästysvaltteja ovat:

tarkat aistit, eritoten vainu ja kuulo
hyvä haku ja löytökyky
löytää alueelta yleensä kaikki linnut olivatpa ne maassa tai puussa
reagoi yllättävästi syntyneisiin tilanteisiin nopeasti ja toimii sen mukaisesti
hyvä suuntavaisto
yhteistyöhalukkuus on hyvä, täysin metsästäjän ehdoilla tapahtuvaa

[muokkaa] Terveys

Suomenpystykorvalla esiintyviä sairauksia ovat:

Penikkatauti, raivotauti ja parvo, joita torjutaan rokotuksella.
Polvisairaudet, joiden torjutaan on PEVISA-vastustamisohjelma.
Silmäsairaudet, joiden torjutaan on PEVISA-vastustamisohjelma.
Epilepsia, jota pyritään pitämään kurissa epilepsian vastustamisohjelmalla sekä Epi-luvun käyttöönotolla 03.2002.
Purentaviat ja häntämutka, joita pyritään karttamaan jalostusneuvonnalla.
Piilokiveksisyys, joka estää pentujen rekisteröinnin.
Lonkkaniveldysplasia, jota pyritään välttämään jalostusneuvonnalla.

Suomenpystykorvat kuuluvat siis PEVISA-ohjelmaan (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), jonka mukaan koiran tarkastukseen kuuluu silmien ja polvien tarkastus.

Rotuyhdistyksen sivuilla sanotaan seuraavaa:

"Suomenpystykorvan PEVISA-määräykset ( Ohjelma on voimassa 1.1.2006-31.12.2008.) Koiralla tulee olla sen ensimmäisen pentueen jälkeen ennen toista astutusta polvitarkastuslausunto ja ennen toista astutusta annettu silmätarkastuslausunto, jotta uroksen/nartun seuraavat jälkeläiset rekisteröidään. HC:ta, PRA:ta tai PHTVL / PHPV- sairauden asteita 3-6 sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste1.

Koiran on oltava polvi- ja silmätutkimus hetkellä 12 kk vanhempi ja tunnistusmerkitty."

[muokkaa] Rodun nykytilanne

Metsästäjät käyttävät suomenpystykorvaa eniten metsäkanalintujen metsästykseen, mutta sitä voi käyttää myös hirvien, sekä pienpetojen metsästykseen. Se noutaa myös mielellään veteen ammuttua riistaa. Haukullaan koira ilmaisee riistan sijainnin metsästäjälle ja pyrkii pitämään linnun puussa. Suomenpystykorva on tarkkavainuinen ja se voi seurata lintuja pitkiäkin matkoja vaikeassa maastossa.

Nykyään suomenpystykorvaa löytyy melkein kaikkialta maailmassa. Suomen lisäksi rotua löytyy Ruotsista, Norjasta, Englannista, USA:sta, Hollannista, Kanadasta sekä Ranskasta. Lisäksi Australiassa ja Uudessa Seelannissa rodun suosio on kasvamassa.

Suomenpystykorvalla on erinomainen riistavietti, jonka ansiosta siitä on helppo kasvattaa hyvä lintukoira, hirvikoira tai metsästyskoira pienpetojen pyyntiin.