Suomen venäläiset
Wikipedia
Suomen venäläiset ovat Suomessa asuvia venäläisiä.
Viimeisen 200 vuoden aikana venäläisiä on muuttanut Suomeen useissa erissä ja erilaisista syistä. Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen tulleet venäläiset pakolaiset ja heidän jälkeläisensä lukeutuvat Suomen perinteisiin vähemmistöihin, ja heitä on nykyisin noin 5000. [1] Uudempi venäläisten laajamittainen maahanmutto alkoi 1990-luvun alussa Suomen päätettyä kohdella inkeriläisiä Neuvostoliiton kansalaisia paluumuuttajina heidän suomalaisten sukujuurtensa perusteella. Venäläisten muutto Suomeen kiihtyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991. [2]
Nykyisin Suomessa venäjää puhuu äidinkielenään n. 50 000 henkilöä[3], joista noin puolet on Venäjän kansalaisia. Lisäksi on Suomen kansalaisuuden saaneita, sekä venäläistaustaisia Viron kansalaisia. Kaksi yleisintä muuttosyytä ovat avioituminen ja inkerinsuomalaisten paluumuutto.[4]
Suomessa ilmestyy venäjänkielinen sanomalehti Spektr Nedeli [5] [6] ja toimii venäjänkielinen radiokanava Russkoje radio (entinen Radio Sputnik).
Monia Suomen venäläisiä yhdistää Suomen ortodoksinen kirkko sekä yksityisemmät järjestöt kuten vuonna 1885 perustettu Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta ja pieni Pokrovan seurakunta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Suomen suurruhtinaskuntaan muutti venäläisiä sotilaita noin 40 000, siviilityöläisiä ja liikemiehiä noin 6000. Kun Suomi itsenäistyi, useimmat sotilaat karkotettiin.[7] Liikemiehiä jäi Suomeen, esimerkkinä Sinebrychoffit.
Vallankumouksen jälkeen aatelisia ja upseereita, sekä heihin sidoksissa olleita ihmisiä pakeni Suomeenkin. Suurin pakolaistulvan vuosi oli 1922, jolloin heitä oli Suomessa noin 33 500 henkilöä. Osalla heistä oli pitkään Nansen-passi. Myös Kronstadtin kapinan matruuseja ja upseereita pakeni Suomeen kapinan jälkeen, yhteensä noin 1600 matruusia jäi Suomeen.
Toisen maailmansodan alkaessa Suomessa oli noin 15 000 venäläissyntyistä henkilöä, joista osa siirrettiin vankileireille. Suomen kansalaisuuden saaneet asekuntoiset ja -ikäiset venäläismiehet palvelivat sodan aikana Suomen armeijassa.
Neuvostoliiton hajottua maiden välillä ollut suuri elintasokuilu houkutteli aluksi venäläisiä vierastyöläisiksi ennenakaikkea pienipalkkaisiin töihin. 1990-luvun aikana muuttomäärä kasvoi. Ensisijaisesti Suomeen muutti ns. paluumuuttajia, joilla ainakin yksi perheenjäsen oli suomalaista sukujuurta. He mainitsivat haastattelussa muuttosyiksi paremman elintason, sukulaiset ja paremmat tulevaisuudennnäkymät.[8] Olojen vakiinuttua varakkaat venäläiset ovat alkaneet rakentaa huviloita ja pysyviäkin asuntoja etenkin Itä-Suomeen, josta voivat käydä töissä lähialueilla.[9]
[muokkaa] Kuuluisia suomenvenäläisiä
- Isä Akaki, munkki
- Kirill Babitzin, muusikko
- Sammy Babitzin, muusikko
- Leonid Bashmakov, säveltäjä
- Georgij Alafuzoff ,amiraali
- Natalia Bäck, yleisurheilija
- Valentin Kiparsky, kielitieteilijä
- Tamara Dernjatin, laulaja
- George de Godzinsky, säveltäjä
- Alexei Eremenko, jalkapalloilija
- Roman Eremenko, jalkapalloilija
- Konstantin Kiseleff, arkkitehti
- Viktor Klimenko, näyttelijä
- Ivan Kudrjavzev, arkkitehti
- Ilja Repin, taidemaalari
- Sinebrychoff-suku
- Konstantin Shumov, lentopalloilija
- Ivan Timiriasev, valokuvaaja
- Valentin Vaala, ohjaaja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/suovah.html/
- ↑ http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/venvir.html
- ↑ http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/523863
- ↑ Turun kulttuurikeskus
- ↑ Ruslania.com
- ↑ Spektr.net
- ↑ Turun kulttuurikeskus
- ↑ Siirtolaisinstituutti
- ↑ Talouselämä
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Virtual Finland
- Venäjäseura
- Pauli Kurkinen: Venäläiset Suomessa 1809–1917
- Nevalainen, Pekka: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä – Venäjän pakolaiset Suomessa 1917–1939
