Suomen presidentinvaali

Wikipedia

Vaalit Suomessa      Yleistä Suomen vaalipiirit D'Hondtin menetelmä Ennakkoäänestys Vaalilautakunta Eduskuntavaalit 1907 1908 1909 1910 1911 1913 1916 1917 1919 1922 1924 1927 1929 1930 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 Presidentinvaalit Eduskunnan vaali 1919 1946 Valitsijamiesvaali 1925 1931 1937 1940 1943 1950 1956 1962 1968 1978 1982 1988 Poikkeuslaki 1944 1974 Suora kansanvaali 1988 1994 2000 2006 2012 Europarlamenttivaalit 2004 1999 1996 Kuntavaalit 2008 2004 2000 1996 1992 1988 1984 1980 1976 1972 1968 1964 1960 1956 1953 1950 1947 1945 1936 1933 1930 1928 1925 1924 1923 1922 1921 1920 1919 1918 Muut vaalit Ahvenanmaan maakuntavaalit Kainuun maakuntavaalit Seurakuntavaalit Katso myös Suomen politiikka Suomen puolueet Kansanäänestys Vaalit maittain Vaalitavat Vaalitarkkailu

Presidentinvaali pidetään Suomessa kuuden vuoden välein. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Kaksivaiheisissa vaaleissa äänioikeus on yleinen, yhtäläinen ja salainen. Ensimmäinen vaalipäivä on tammikuun kolmas sunnuntai. Vaalipiirinä on koko maa. Seuraavan kerran vaali pidetään tammikuussa 2012, ellei nykyinen presidentti kuole tai eroa tehtävästään ennenaikaisesti.

Ehdokkaan saa asettaa puolue, jolla on eduskunnassa vähintään yksi edustaja sekä valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään 20 000 äänioikeutettua. Valitsijayhdistyksen keräämien kannattajakorttien tulee olla enintään vuoden vanhoja. Ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.

Jos ehdokkaita asetetaan vain yksi, tämä tulee valituksi ilman vaalia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta hyväksytyistä äänistä, järjestetään toinen vaali kahden viikon päästä. Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Eniten ääniä saanut valitaan presidentiksi. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan.

[muokkaa] Valitsijamiesvaalit ja suora kansanvaali

Itsenäisyyden aikana vuoteen 1984 asti yleisillä vaaleilla valittiin 300 (viimeksi 301) valitsijamiestä, jotka valitsivat presidentin eduskunnassa pidetyssä monipäiväisessä kokouksessa. Valitsijamiesten suorittaman vaalin ensimmäisellä ja toisella kierroksella on voinut olla monta ehdokasta. Kolmannelle kierrokselle on päässyt toisen kierroksen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Valituksi on tullut ehdokas, joka jollakin kierroksella on saanut ehdottoman enemmistön äänistä.

Vuonna 1988 oli käytössä sekavaali, jossa sekä pidettiin suora kansanvaali että valittiin valitsijamiehet. Kun yksikään ehdokas ei saanut ehdotonta enemmistöä äänistä suorassa vaalissa, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle.

Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla, joka on selostettu yllä.

[muokkaa] Ei aina vaaleja

Suomen tasavallan presidentti on valittu poikkeusmenettelyllä kuusi kertaa. Ensimmäisen presidentin valitsi vuoden 1919 hallitusmuodossa olleen ensimmäisiä vaaleja koskevan poikkeussäännöksen nojalla eduskunta (koska lakia valitsijamiesvaaleista ei vielä ollut). Myöhemmin on viisi kertaa perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetty poikkeuslaki, jossa on joko valittu laissa nimeltä mainittu henkilö presidentiksi (1944 ja 1974) tai säädetty poikkeavasta vaalitavasta (1940, 1943 ja 1946).

• 1919 Eduskunta valitsi ensimmäisen tasavallan presidentin K. J. Ståhlbergin.
• 1940 Presidentti Kyösti Kallion erottua ei normaaleja vaaleja vallinneen sotatilan vuoksi järjestetty, vaan vuoden 1937 valitsijamiehet valitsivat Risto Rytin presidentiksi Kallion jäljellä olevaksi kaudeksi.
• 1943 Vuoden 1937 valitsijamiehet valitsivat Risto Rytin presidentiksi kahdeksi vuodeksi, koska normaaleja vaaleja ei sodan vuoksi edelleenkään voitu järjestää.
• 1944 Risto Rytin erottua eduskunta valitsi poikkeuslailla C. G. E. Mannerheimin presidentiksi.
• 1946 Mannerheimin erottua eduskunta valitsi J. K. Paasikiven presidentiksi Mannerheimin jäljellä olevaksi kaudeksi.
• 1974 Eduskunta jatkoi poikkeuslailla Urho Kekkosen presidenttikautta neljällä vuodella.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Vaalitilastot 1919-2006
• Suomen perustuslaki 11.6.1999/731