Suolisto
Wikipedia
Suolisto (lat. intestinum) on osa ruoansulatuselimistöä. Suoliston lasketaan alkavan vatsalaukusta ja päättyvän peräaukkoon. Suolistoon kuuluvat ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli. Suoliston tehtävänä on irrottaa ja imeä ihmisen syömästä ja juomasta materiaalista kaikki hyödyllinen ravinto ja hivenaineet. Suolisto toimii autonomisesti eli ihmisen tahdosta riippumatta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ohutsuoli
Ohutsuoli on noin seitsemän metriä pitkä. Käytännössä se on lihasjännityksen vuoksi huomattavasti lyhyempi. Se on erittäin mutkitteleva ja onteloinen. Ohutsuolen pinnalla on nukkalisäkkeitä, joiden pinnalla on hermoja, imusuonia ja verisuonia. Tasaiseksi levitettynä ohutsuoli peittäisi useiden satojen neliömetrien alueen.
Vatsalaukusta ohutsuoleen tuleva materiaali on jo melko pitkälle käsiteltyä. Ohutsuoli kuitenkin jatkaa käsittelyä niin mekaanisesti kuin kemiallisestikin.
[muokkaa] Paksusuoli
Paksusuoli on noin metrin mittainen ja viiden sentin paksuinen pätkä suolistoa. Paksusuolessa asustavat mikrobit, jotka myös huolehtivat suoleen tulevan materiaalin käsittelystä yhdessä suolen mekaanisten toimien kanssa. Mikrobien epätasapainotila aiheuttaa ruuansulatusvaivoja. Paksusuolessa jylläävät muun muassa kolibakteerit, listeria, salmonella ja maitohappobakteeri.
[muokkaa] Peräsuoli
Peräsuoli on oikeastaan paksusuolen parikymmensenttinen jatke. Peräsuoli toimii ulosteen varastointipaikkana. Peräaukossa on kahdet sulkijalihakset - autonomiset ja tahdonalaiset. Autonomisten sulkijalihasten tulee olla päästänyt uloste läpi ennen kuin ihminen voi tehdä itse päätöksen, milloin ulostaa.
[muokkaa] Muuta
Suolisto on kunnossa, kun ei ole vaivoja, kuten ripulia tai ummetusta. Jotkut nimittävät suolistoa toiseksi aivoksi. Se johtuu siitä, että suolisto muistaa kaikki sairaudetlähde?.
