Siniittiset kielet
Wikipedia
Siniittiset eli kiinalaiset kielet on sinotiibetiläiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä (tai joidenkin mukaan erillinen kielikunta), johon kuuluu 14 pääosin Kiinassa puhuttavaa kieltä. Joskus nämä lasketaan vain kiinan murteiksi lähinnä siksi, että kirjoitettu kieli on perinteisesti ollut eri kielimuotojen puhujilla täysin yhtenäinen ja varsinaiset murretekstitkin poikkeavat toisistaan kirjoituksessa vain vähän. Näiden puhujat eivät kuitenkaan yleensä ymmärrä toistensa puhetta. Eri kiinalaiskielten sisällä on tietenkin alueellista vaihtelua, ja tällaiset alueelliset muodot ovat kiinalaiskielten oikeita murteita.
Näitä kaikkia kirjoitetaan kiinanmerkein ja puhutaan Kiinan alueella:
- mandariinikiina eli (yleis)kiina (普通话) - 867 miljoonaa puhujaa
- wu-kiina (呉语) - 77 miljoonaa puhujaa
- kantoninkiina eli yue (粤语) - 71 miljoonaa puhujaa
- jin-kiina (晉语) - 45 miljoonaa puhujaa
- min nan -kiina eli etelämin (闽南语) - 45 miljoonaa puhujaa
- xiang-kiina eli hunan (湘语) - 36 miljoonaa puhujaa
- hakka-kiina eli kejia (客家语) - 33 miljoonaa puhujaa
- gan-kiina (赣语) - 21 miljoonaa puhujaa
- min bei -kiina eli pohjoismin (闽北语) - 10 miljoonaa puhujaa
- min dong -kiina eli itämin (闽东语) - 247 000 puhujaa
- puxian-kiina (莆语) - 6000 puhujaa
- min zhong -kiina eli keskimin (闽中语) - puhujamäärästä ei tietoa
- huizhou-kiina eli hui (徽语) - puhujamäärästä ei tietoa
- dungaani eli muslimikiina – 49000 puhujaa, kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin ja sitä puhutaan entisen Neuvostoliiton alueella.
