Semmeringin rautatie
Wikipedia
Semmeringin rautatie on rautatie Gloggnitzistä Semmeringin solan kautta Mürzzuschlagiin. Se oli Euroopan ensimmäinen vuoristossa kulkeva rautatie, jossa käytettiin niin sanottua standardiraideleveyttä eli 1 435 millimetrin raideleveyttä. Vuonna 1854 valmistunut rautatie on edelleen käytössä ja se rakennettiin vaikeaan maastoon, jossa on suuret korkeuserot.
Radan suunnittelija Carl Ritter von Ghega käytti veturien suunnitteluun sen ajan uusinta teknologiaa. von Ghegan suunnittelemat veturit olivat ensimmäisiä, jotka pystyivät nousemaan jyrkkiä rinteitä ja kulkemaan tiukoissa kaarteissa. Semmeringin rautatie on 41 kilometrin pituinen ja korkeuseroa radalla on 460 metriä. Rataan kuuluu 14 tunnelia, 16 viaduktia, yli 100 kivisiltaa ja 11 pientä rautasiltaa.
Rautatien rakentamisen aikana suuren ongelman muodostivat vaikeudet etäisyyksien mittaamisessa luonnoksia varten. Uusia työkaluja ja menetelmiä piti kehittää, jotta ongelmasta päästiin eroon. Semmeringin rautatiellä käytettiin ensimmäistä kertaa standardiraideleveyksisellä rautatiellä yli 25‰ kaltevuuskulmia (metrin korkeusero 40 metrin matkalla) ja 190 metrin kaarresäteitä. Näitä varten tarvittiin myös uusia vetureita. Radan tunnelit ja viaduktit rakennettiin 20 000 työntekijän voimin kuudessa vuodessa ja se edusti aikansa suurta teknologista onnistumista.
Semmeringin rautatietä pidettiin jo valmistuessaan harmoonisena teknologian ja luonnon kokonaisuutena, joka tarjosi ainutlaatuisia matkustuselämyksiä. Rautatie avasi Semmeringin alueen turismille vuosisadan vaihteessa ja 1900-luvun alussa. Useat kartanot ja hotellit todistavat tästä aikakaudesta.
Vuonna 1998 Semmeringin rautatie listattiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- UNESCO WHS Semmering-Railway (englanniksi) (saksaksi)
- Semmering the Magic Mountain (englanniksi) (saksaksi)
- Semmeringin rautatie UNESCOn sivuilla (englanniksi)
