Saturaatiosukellus
Wikipedia
Saturaatiosukellus eli kestosukellus on sukellustekniikka joka mahdollistaa sukeltajille pitkään kestävän oleskelun suurissa syvyyksissä. Kestosukellus on etupäässä öljyteollisuuden rakennus- ja huoltotöissä käytetty sukellustapa.
Kun ihminen hengittää kaasua paineen alaisena, osa hengityskaasusta imeytyy hänen kudoksiinsa. Kokeissa havaittiin nopeasti se tosiseikka, että tietyn rajan jälkeen ihmisen kudoksiin ei imeydy lisää kaasua. Näin silloin kun on saavutettu ns. kyllästymispiste. Tälle ilmiölle eli saturaatiolle rakentuu kestosukellus.
Ensimmäiset kestosukelluskokeet tehtiin pohjaan sijoitettujen asuttavien painekammioiden avulla. Merkittävimpiä olivat USA:n laivaston SEALAB I ja II sekä Jacques Cousteaun Conself I - III -kokeet. Hengityskaasuna käytettiin helioxia eli heliumin ja hapen sekoitusta; Conself III -kokeessa seossuhde oli 98:2 (helium:happi).
Kokeet osoittivat selvästi, että jopa 300 metrin syvyydessä pystytään tekemään tarkkaa asennustyötä; ratkaiseva näyttö oli rautalangan pujottaminen vedenpitävien tiivisteiden läpi maksimisyvyydessä.
Tästä alkoi kehitys, jonka tuloksena kestosukeltajat hitsaavat metallia, asentavat erilaisia liitoksia ja yleensä työskentelevät jopa 500 metrin syvyydessä.
Asumukset ovat vain hankalia monin tavoin, joten pian kehitettiin ns. kaskelottijärjestelmä; nimi tuleen ensimmäisen tällaisen kokonaisuuden erisnimestä CACHALOT (KASKELOTTI); tällaisen järjestelmän avainkohta on emälaivan kannella oleva asuttava painekammio: sukeltajat paineistetaan etupäässä heliumkaasukehässä tarvittavaan työsyvyyteen, ja kun pitää sukeltaa, heidät viedään tarvittavaan syvyyteen erillisellä painesukelluskellolla, johon mennään ilmalukon läpi.
Menetelmä on tehokas, joskin se on hiljalleen syrjäytymässä; ihmisen terveys kestää saturaatiota vain rajallisen ajan, ja ennen katkeamaton virta koville ansioille halunneita nuoria miehiä on jo osoittanut hiipumisen merkkejä.
Silti sukeltajia tulee yhä; kovat ansiot ovat enenevässä määrin painuneet toissijaisiksi - IT-alalla ansaitsee erikoistehtävissä miltei yhtä hyvin kevyemmässä työssä - mutta työn ainutlaatuisuus, eritoten mahdollisuus nähdä meren elämää sellaisesta näkökulmasta kuin harvat voivat, kiehtoo monia; havaintojen tekoon onkin nykyisin enemmän aikaa, koska huomattava osa töistä on koneellistettu ja sukeltajaa tarvitaan paljolti vain valvojaksi ja tekemään tarkimman käsityön. Eli vielä 1970-luvulla ollut vanhan ammattisukeltajan määritelmä:
»Meitä ei kiinnosta mikä ympärillä pulikoi vaan siistit hitsaussaumat, tasaiset räjäytysreiät, kunnon putkiliitokset ja paikallaan pysyvät ankkuroinnit!»
on jo pitkälti historiaa; monet saturaatiosukeltajat kertovat mielellään kuinka lumoutuneina he seurasivat esimerkiksi sitä, kuinka iso miekkakala hyökkäsi satalukuisen tonnikalaparven kimppuun tai kuinka he pääsivät todistamaan vasarahaiden kosiskelumenoja yli sadan metrin syvyydessä. Jo pelkästään kuun valaiseman meren pinnan näkeminen yöllä sadasta metristä tai tuotantolautan yöllä polttaman hukkakaasuliekin valon näkeminen syvyydestä on ollut heidän mukaansa näky jota on kannattanut odottaa.
He sanovatkin että tällaiset näyt ovat jo sellaisenaan kaikkien vaivojen arvoisia - vaikka harvinaisia ovatkin [1].
Koska sukeltajien elimistö ei kuitenkaan kestä määrättömiin, saturaatiota ollaan korvaamassa hiljalleen kauko-ohjattujen välineiden ja pienoissukellusveneiden avulla.
Syvimmälle on jo parinkymmenen vuoden ajan sukeltanut ranskalais-norjalainen Stolt Comex Seaway a.s. -sukellusyhtiö, joka on alan kärjessä.
Yhtiön tukialus DSV Seaway Condor oli syksyllä 1994 Hangossa, koska yhtiö antoi tarjouksen osanotosta matkustajalautta Estonian tutkimusoperaatioon; alus poistui lopulta, koska yhtiö hävisi tarjouskilvan hollantilaiselle yhtiölle.[2]
[muokkaa] Lähteet
- Jacques Cousteau: Merten salaisuudet, Sukellus syvyyksiin
- Juha Lehtonen: Atlantic Unicorn
- Timo Vikman: Sukellus
- Kari Jokinen: Sukeltajan tie
- Merikapteeni, ammattisukeltaja Juha Lehtosen kertomukset öljysukeltamisesta
- Stavnesin sukelluskeskuksen omistajan, ex-saturaatiosukeltaja Alf-Egil Weisethin tarinat meren syvyyksistä
