Sakari Pälsi

Wikipedia

Sakari Lemmitty Pälsi (9. heinäkuuta 1882 Loppi – 22. huhtikuuta 1965 Helsinki) oli loppilainen arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä ja kirjailija.

Pälsi oli koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän työskenteli Suomen kansallismuseossa, jossa yleni lopulta esihistoriallisen osaston johtajaksi. Pälsi sai professorin arvonimen vuonna 1962. Hänellä oli merkittävä osuus kuuluisan Antrean verkon löytämiseen.

Sakari Pälsin merkittävimmät tutkimusmatkat suuntatuivat Aasiaan. Näillä sekä kotimaanmatkoillaan hän kirjoitti monia matkakirjoja, kuten Pohjankävijän päiväkirjasta, Mongolian matkalta, Arktisia kuvia ja Suomenlahden jäiltä. Etenkin ensin mainittua ovat monet, esimerkiksi Erno Paasilinna, verranneet matkakirjallisuuden suurimpiin klassikkoihin, ja siitä on ilmestynyt uusia painoksia.

Pälsi tunnettiin vielä taannoin humoristisista poikajutuistaan, joissa kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo. Hän kehitti näihin kansatieteellisestikin oivaltaviin humoreskeihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen.

Viime aikoina Pälsiä on alettu arvostaa erikoisesti esseistinä, joka kykeni myös sosiaalisiin tutkimusmatkoihin, jollaisten tuloksena syntyi esim. 1923 metsätyömaita ja niiden oloja kuvaava Tukkimetsistä ja uittopuroilta. Hän saattoi olla aivan ensimmäisten joukossa kiinnittäässä huomiota tukkilaisromantiikan jo muunteleman elinkeinon kääntöpuoleen.

Näiden teosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Vaikka Pälsi oli eittämättä suuri suomalainen valokuvaaja, on hänen kuvatuotannossaan vielä paljon tutkittavaa.

Pälsin kaunokirjalliset teokset eivät ole saavuttaneet merkittävää asemaa. Hänellä olikin harvinainen rooli etenkin F.E. Sillanpään toverina ja tukijana tämän vaikeina vuosina sota-aikana. Jos Pälsin elämäkerta joskus laaditaan, on aivan mahdollista, että hän osoittautuu merkittäväksi ateljeekriitikoksi.

Kansatieteessä eli kirjoittaessaan mm. saunasta ja puukoista Pälsi joutui joitakin kertoja sanaharkkaan alan akateemisten edustajien, etenkin Kustaa Vilkunan kanssa.

Kaiken kaikkiaan Pälsi kirjoitti lähes 40 teosta.

Sakari Pälsin hauta on Lopen vanhan kirkon Santa Pirjon mäellä.

[muokkaa] Bibliografia

Arktisia kuvia alkeellisia taideteoksia koillisesta Siperiasta, 1920
"Bosna Ponosna" matkakuvia Bosniasta, Hercegovinasta ja Dalmacijasta, 1930
Eräelämän perinteitä, 1944
Esihistorian tutkimuskentiltä kaivauksia ja tuloksia, 1939
Fallesmannin-Arvo ja minä, 1932
Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä, 1931
Jääkausimerkkejä Etelä-Tamirin laaksossa Mongoliassa, 1915
"Jetsulleen" sanoi fallesmannin Arvo valikoima poikajuttuja, 1956
Jukopliut! sanoi fallesmannin Arvo uusia lapsekkaita jutelmia, 1952
Kansanelämän valokuvaamisesta, 1938
Karjalan talviteillä, 1922
Kiltti poika se fallesmannin Arvo lapsekkaita jutelmia, 1953
Kova Mies ja Nimetön romaani vuosituhansien takaa, 1950
Kovalle ottaa rakkaus sokkosilla romaani, 1949
Kulttuurikuvia kivikaudelta, 1916
Kuninkaallinen ateria ja muita hauskoja jutelmia, 1951
Maailman ja mielen maisemia esseitä, 1993
Maailmanmatkoilla Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa, 1946
Merillä ja erämaissa retkiä ja harhailuja Kaukaisessa Idässä, 1929
Mina olin veel väikene, 1961
Minä sain kukon kiinni valikoima jutelmia kokoelmasta "Minä olin pikkuinen vielä", 1951
Mongolian matkalta, 1911
Näppäilkää hyviä kuvia; käsivaraisen pikavalokuvauksen opas, 1930
Omaa työtä, 1947
Päivänpaisteen mailla matkakuvia Unkarista, Serbiasta ja Sardiniasta, 1928
Petsamoon kuin ulkomaille, 1931
Pohjankävijän päiväkirjasta matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtshatkasta, 1919
Pohtion kivikautinen asuinpaikka Kangasalla, 1921
Puukko, 1955
Rahat taikka henki, sanoi Fallesmannin Arvo, kun maantierosvo oli ja keppihevosella ratsasti, 1964
Riukjärven ja Piiskunsalmen kivikautiset asuinpaikat Kaukolassa, 1915
Rovaniemi-Petsamo, maailman ainoa maantie Jäämeren rannalle, 1932
Sauna kotoisen kylyn seikkoja, 1960
Selvä peli, sanoi Fallesmannin Arvo, 1957
Steinzeitlicher Moorfund, 1920
Sukupolvien perintö esseitä kansankulttuurin alalta, 1937
Suomenlähden hylkeenpyynnistä, 1943
Suomenlahden jäiltä, 1924
Suuri, kaunis ja ruma maa kuvia ja kuvauksia Kanadan-matkalta, 1927
Tasakäpälää vaan, sanoi Fallesmannin Arvo, 1962
Teknillissyntyinen alkeellinen ornamentiikka, 1916
Tekstiilikeramiikka, 1916
Tukkimetsistä ja uittopuroilta, 1923
Työtä ja juhlaa hämäläiskylässä kotiseutukuvaus, 1940
Über steinzeitliche Hakenfischereigeräte in Finland, 1912
Valkoiset arot muistoja Mongolian matkalta, 1949
Vanhaa ja katoavaa, 1921
Voittajien jäljissä sodanaikaisen Aunuksen oloja ja elämää, 1942
Yksinäinen mies puhuu ystävilleen, 1945