Särkijärvi (järvi Utajärvellä)
Wikipedia
Särkijärvi on Utajärven kunnan samannimisessä kylässä oleva järvi. Se tuli tunnetuksi talvella 2001 alkaneesta kuivatushankkeesta, jonka avulla järvi kunnostettiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Järven tilapäinen kuivattaminen
Järven tilapäinen kuivattaminen merkitsee sen tyhjentämistä joko kokonaan tai osittain. Särkijärvi tyhjennettiin kokonaan. Menetelmä tiivistää järven pohjasedimenttiä sekä kuivumisen että jäätymisen avulla. Järven vesisyvyyttä saadaan kasvatettua sedimentin tiivistymisen avulla ja samalla pohjan sekoittuminen veteen aallokon takia vähenee. Rehevöityneen järven kalakantaa voidaan myös uudistaa ja vesikasvillisuutta rajoittaa. Järven pohjan ruoppaus helpottuu kuivatyönä tehtynä, koska ruopattava massa vähenee ja sen käsittely on yksinkertaisempaa.
[muokkaa] Särkijärvi ennen kuivattamista
Utajärven Särkijärven pinta-ala ennen kuivattamista oli 123 hehtaaria ja valuma-alueen koko 39 neliökilometriä. Järven keskisyvyys ennen kunnostusta oli vain 120 senttiä ja pohjassa oli enimmillään usean metrin paksuinen sedimenttikerros. Järven valuma-alueella oli ollut useita kuormituslähteitä, jotka olivat sitä rehevöittäneet. Kalakanta oli särkivoittoinen.
[muokkaa] Kuivatushanke
Jo vuonna 1994 aloitettiin Särkijärven rannanomistajien aloitteesta järven kunnostusmahdollisuuksien selvitys. Tilapäisen kuivattamisen soveltuvuus todettiin hyväksi ja sille saatiin Vesioikeuden lupa alkuvuonna 2000. Järven kunnostustyötä pohjustettiin jo samana syksynä rakentamalla tyhjennyslaitteet ja pohjapato. Samalla tehtiin tätä varten tarvittavat ruoppaukset ja raivattiin puustoa. Varsinainen tilapäinen kuivattaminen aloitettiin helmikuussa 2001, kun järvi oli vielä jäässä. Tyhjentäminen tapahtui kahden tyhjennysputken ja settikaivon kautta, joilla järven vesipintaa voitiin laskea 350 senttiä keskiveden korkeudesta. Jääkansi painoi osaltaan sedimenttiä, ja sen päältä kaivettiin järven pohjaan kuivatusuomia yhteensä 2580 metriä. Ruoppausmassoja koottiin rantapelloille noin 12 000 kuutiota.
Järvi oli kokonaan tyhjänä vuoden 2002 kevääseen asti. Kuivimmilla alueilla sedimentin pintaan ilmestyi leveitä halkeamia ja sedimentin päällä pystyi kävelemään. Myös järven rantoja ja kylän kunnostettiin kuivatuksen yhteydessä kaivamalla ja muotoilemalla ja kylän yhteinen uimaranta uudistettiin.
Pohjan sedimentin painuessa järven itäpäästä paljastui kolme riviä eri aikakausilta olevia kalastuspatoja. Oulun yliopiston arkeologian laitoksen mukaan vanhimman liistepadon arvioitiin olevan kivikaudelta. Koskaan aikaisemmin pohjoismaissa ei ollut löydetty vastaavia ehjiä rakenteita.
[muokkaa] Kunnostettu järvi
Kuivatuksen jälkeen Särkijärvi täytettiin puhtailla sulamisvesillä keväällä 2002 muutamassa päivässä. Järven virkistyskäyttö voitiin aloittaa jo toukokuussa. Kalakanta saatiin uudistettua kokonaan kuivatuksen yhteydessä. Lokit söivät suuren osan kuivuvan järven kaloista, laskeutusaltaasta niitä pyydettiin vielä viitisen tonnia. Pyydetyt kalat olivat pääasiassa särkiä, pasureita ja lahnoja, mutta myös haukia oli paljon. Täyttämisen jälkeen järveen nousi Kiiminkijokeen laskevan Särkijoen kautta runsaasti haukea ja ahventa ja sinne myös istutettiin täysikasvuisia kaloja ja kalanpoikasia, mukaan lukien siika ja kirjolohi.
[muokkaa] Yhteenveto
Kunnostushankkeen kokonaiskustannus oli 385 000 euroa, mistä noin puolet kului järven tyhjennyslaitteiden rakentamiseen. Särkijärven kyläläiset osallistuivat omalla työpanoksellaan EU-rahoitteiseen hankkeeseen. He järjestivät 30. kesäkuuta 2002 kyläjuhlan kotijärvensä onnistuneen kunnostamisen takia. Paikalla oli myös tuolloinen kunta- ja alueministeri Martti Korhonen.
[muokkaa] Lähde
- Lehmikangas, M., Viinikka, J. 2002. Järven tilapäinen kuivattaminen. Vesitalous, no. 6, s. 47–52.
