Rusit

Wikipedia

Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat ja osittain asuivatkin muinaisella Venäjällä.

Nestorin kronikan mukaan nykyisen Luoteis-Venäjän alueella asuneet heimot kutsuivat 860-luvulla hallitsijoikseen kolme veljestä meren takaa "rusien" maasta. Veljeksistä vanhin, Rurik (skand. Hrörek), nousi Novgorodin hallitsijaksi. Rurikin kuoltua hänen sukulaisensa Oleg (skand. Helgi) liitti Kiovan valtakuntaan ja siirsi pääkaupungin sinne. Koko valtakunta ja kansa saivat heiltä nimensä. On myös mahdollista, että Nestorin kronikassa mainitut kolme veljestä ovat kuvitteellisia hahmoja. Ainakaan kirjaimellisesti kertomus ei voi pitää paikkaansa, koska Novgorodia ei vielä 860-luvulla ollut. Arkeologiset löydöt kuitenkin todistavat, että skandinaaveja liikkui Laatokan ympäristössä 700-luvun lopulta lähtien.

[muokkaa] Rusien kiistelty alkuperä

Vallitseva tieteellinen käsitys on, että rusit olivat enimmäkseen lähtöisin nykyisestä Ruotsista. Heidän nimensä palautuu ilmeisesti itämerensuomalaiseen väännökseen "soutumiehiä" tarkoittavasta muinaisruotsin sanasta ("rodhkarlar" tms). Ruotsit-nimi omaksuttiin rautakauden kuluessa itämerensuomalaisiin kieliin tarkoittamaan ruotsalaisia merenkulkijoita. Tämän jälkeen ruotsi-nimitys levisi itäslaavilaisiin murteisiin muodossa "rusj", ja rusit alkoivat itsekin käyttää sitä itsestään. Vähitellen rusit slaavilaistuivat ja jättivät nimensä perintönä "Russija"-maalle eli Venäjälle. Tämä teoria on ensimmäistä kertaa esitetty jo 1870-luvulla, ja useimmat kielitieteilijät pitävät sitä edelleen uskottavimpana selityksenä rusit-nimet alkuperästä.

Neuvostoliitossa ja sittemmin Venäjällä on usein asetettu kyseenalaiseksi rusien läntinen alkuperä tai ainakin heidän vaikutuksensa Venäjän historiaan (ns. antinormanistinen koulukunta). Venäläiset tutkijat ovat vuosikymmenien kuluessa esittäneet rusit-nimestä ja rusien alkuperästä on useita vaihtoehtoisia teorioita, joita läntinen tutkimus ei kuitenkaan pidä realistisina.

Kansallistunne on vaikuttanut tulkintoihin puolin ja toisin. Nykyisin venäläinen tutkimus ei useimmiten enää kiistä skandinaavista vaikutusta, ja vastaavasti skandinaavinen tutkimus korostaa slaavilaisen kulttuurin vaikutusta ruseihin.