Ruotsalaisuuden päivä
Wikipedia
Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta päivän tarkoituksena on myös Folktingetin mukaan kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata. [1] Päivää vietetään radiossa lähetettävällä pääjuhlalla ja siihen liittyviä tilaisuuksia vietetään myös muun muassa kouluissa, joissa juhlintaan kuuluu oleellisesti äidinkielen laulu eli Modersmålets sång. Päivää vietetään kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä, joka on ollut merkittynä almanakkaan Kustaa Aadolfin nimipäiväksi jo 1600-luvulta lähtien. Hän kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632.
Ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa, kun vasta perustettu Ruotsalainen kansanpuolue ryhtyi vuonna 1908 viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Päiväksi valittiin Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä kolmikymmenvuotisessa sodassa, jossa luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle. Alkuvuosina juhla keskittyikin voimakkaasti kuninkaan persoonan ympärille. Kieliriitojen värittämällä 1930-luvulla juhlintaa varjostivat välillä jopa rajuiksikin katutappeluiksi kärjistyneet kiistat kieliryhmien välillä. "Suomalaisuusintoilijoiden" piirissä päivää pidettiin "aggressiivisen imperialismin juhlapäivänä". [2] Vastaavasti ruotsalaisuuskiihkoiset kävivät katumellakoissa alempirotuisiksi katsomiensa suomenkielisten kimppuun. [3]lähde tarkemmin? Sota-aikana pyrittiin korostamaan kansan yhteenkuuluvuutta kielirajoista huolimatta ja myös juhlien järjestäjä vaihtui puoluepolitiikan ulkopuoliseksi Folktingetiksi.[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Folktinget:Ruotsalaisuuden päivä
- ↑ Ruotsalainen Kansanpuolue : Historiikki Viitattu 28.1.2007.
- ↑ Niinistö, J. Tala, H. (toim.) 2006. Vuosisata suomalaisuuden puolesta. Jyväskylä:Gummerus Oy
- ↑ Yle opinportti: Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
