Reinhold Johan Jägerhorn
Wikipedia
Reinhold Johan Jägerhorn af Spurila (s. 17. toukokuuta 1716 – k. 19. marraskuuta 1790 Vuoltee (Voltis) Loimijoki) oli suomalainen upseeri ja valtiomies.
Jägerhorn oli vanhempiensa kapteeni Johan Anders Jägerhornin (vanhempi) ja vapaaherratar Barbro Juliana von der Pahlenin vanhin poika. Fredrik Anders Jägerhorn oli Reinhold Johanin nuorempi veli. Hänet on haudattu Loimijoelle.
Jägerhorn oli Ruotsin kuninkaan henkikaartin vapaaehtoinen 1731, Puolan kuninkaan Stanislaus I:n henkikaartin kornetti 1733, luutnantti 1734, Turun läänin jalkaväkirykmentin vänrikki 1740, toinen luutnantti 1742, ensimmäinen luutnantti 1746, kapteeni 1749, majuri 1772 ja erosi armeijasta everstiluutnanttina 1784. Jägerhorn osallistui hattujen sotaan 1741–1743.
Jägerhorn sai kuninkaallisen miekkaritarikunnan ristin 1761.
Reinhold Johan Jägerhorn otti aktiivisesti osaa valtiopäivätyöhön 1746–1778. Hän allekirjoitti 23.8.1760 muistion, joka koski Suomen avustamista ja oli jäsenenä talouskomiteassa (ekonomisk deputation), jonka tehtävänä oli selvittää suurjaon toteuttamista Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1765. Hänet tunnetaan "aitona suomalaisena" valtiopäivillä 1765–1766 esitettyään näkemyksensä, että emämaa kohteli Suomea holhoavasti ja että Suomen saama tuki oli riittämätöntä.
Hän osallistui Suomen Pyhän Johanneksen loosin Pyhän Augustinin (vapaamuurariloosi) perustamiseen 1762, jota seuraa myös kutsuttiin ”Suomen iloksi”.
Jägerhorn peri Kopilan kartanon Somerniemellä ja omisti myös Jokioisten kartanon Jokioisissa 1752–1773, Odensaaren Maskussa 1754–1756, Storbyn 1765–1769 ja Viksbergin 1764–1773 Ruotsinpyhtäällä.
Jägerhorn meni naimisiin Turussa 5.1.1750 sisarensa langon Hedvig Eleonora von Willebrandin kanssa. Hedvig Eleonora oli eversti Ernst Gustaf von Willebrandin ja vapaaherratar Eleonora Maria Creutzin tytär, joka oli Juhana III:n ja Katarina Hansdotterin jälkeläisiä. Hedvig Eleonora von Willebrand syntyi 4.1.1725 ja kuoli Lahden (Lehtis) kartanossa Mietoisissa 20.8.1795. Hänet on haudattu Flemingien sukuhautaan Askaisten kirkkoon.
Reinhold Johan Jägerhornin poika, kapteeni Gustaf Johan Jägerhorn kirjautti päämiehen ominaisuudessa sukunsa Suomen Ritarihuoneelle numerolla 5.
[muokkaa] Lähteet
- Lagerbring, Dess trohet trotsar döden
- Carpelan, Ättartavlor
- Suomen Ritarihuone, Jägerhorniana