Ravansaari
Wikipedia
Ravansaari (ven. Малый Высоцкий, Malyi Vysotski) on saari lähellä Uurasta noin 12 kilometriä etelään Viipurista. Saarella asui ennen toista maailmansotaa lähes tuhat suomalaista asukasta ja sen asukkaat saivat elantonsa mm. sahateollisuudesta. Saarella oli luterilainen rukoushuone. Saarella oli Suomen autonomian aikana linnoitus, jonka rauniot ovat yhä nähtävissä. Ravansaari kuului 1600-luvun lopulta vuoteen 1800 asti Johanneksen pitäjään, jolloin se liitettiin Viipurin pitäjään. Vuonna 1932 saari liitettiin Viipurin kaupunkiin.
Sodan jälkeen venäläisillä oli saarella mm. tuberkuloosi- ja alkoholistiparantola, kunnes Suomi vuokrasi Neuvostoliitolta 1960-luvulla Saimaan kanavavyöhykkeen 50 vuodeksi. Kanavavyöhykkeen lisäksi vuokrasopimukseen kuului Ravansaari. Kanavan kolmas rakennusvaihe alkoi vuonna 1963 ja uusittu kanava avattiin liikenteelle kesällä 1968. Kyseisen vuokrasopimuksen vuoksi radioamatöörit laskevat Ravansaaren erilliseksi radioamatöörimaaksi. Ensimmäinen suomalais-venäläinen radioretkikunta kävi saarella vuonna 1988.
Neuvottelut Saimaan kanavavyöhykkeen vuokraamisen jatkamisesta ovat kesken, mutta Suomi on luopumassa Ravansaaresta, koska sitä ei ole tarvittu jälleenlastauspaikkana tukinuiton lakattua. [1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Urpo Laaninen: Suomi toivoo Saimaan kanavan vuokrasopimusta vuoden lopulla 24.08.2006. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 20.3.2008.
