Rautiainen
Wikipedia
| Rautiainen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Prunella modularis (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Rautiainen Wikispeciesissä |
Rautiainen (Prunella modularis) on eräs varpuslintu. Sen nimesi Carl von Linné 1758.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Rautiainen on kauttaaltaan ruskean sävyinen lintu, jonka nokka on hyönteissyöjälle ominaisesti ohut. Linnun niskan tyvessä on aavistus harmaata, ja selässä on tummempia juovia. Helpoiten rautiaisen tunnistaa kirkkaasti helisevästä laulustaan, jota lintu esittää puun latvassa. Linnun lentoääni on yksinkertainen mutta heleä ”tsi-hi-hi”, varoitusääni on ”tiih”.
Pituus 13–15 cm, paino 17–20 g. Sukupuolet ovat samankokoisia ja -näköisiä. Nuori lintu on muutamia viikkoja pesästälähdön jälkeen täplikäs kuten nuori punarinta, mutta heinä–elokuussa tapahtuvan post-juv sulkasadon jälkeen sitä ei voi maastossa erottaa vanhasta linnusta. Myös vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato heinä–elokuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu rautiainen on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 11 vuoden 8 kuukauden ikäinen brittiläinen rautiainen.
[muokkaa] Levinneisyys
Etelä-Suomessa yleinen pesimälaji, Lapissa vähälukuinen. Suomessa pesii lähes ½ miljoonaa paria. Pesii koko Euroopassa, etelämpänä yleinen puutarhoissa ja puistoissa. Euroopan pesimäkanta on 9–13 miljoonaa paria. Muuttolintu, joka saapuu Etelä- ja Keski-Euroopassa sijaitsevilta talvehtimisalueilta maaliskuun lopulta toukokuun alkuun. Syysmuutto alkaa elokuun loppupuolella, huipentuu syyskuun puolivälin maissa, ja päättyy lokakuun puoliväliin mennessä.
[muokkaa] Elinympäristö
Rautiainen on arka lintu, jota tapaa pääasiassa havu- ja sekametsissä. Erityisesti sitä viehättävät kuusentaimikot ja yleensäkin kuusialikasvos. Puhtaissa männiköissä ja lehtimetsissä sitä tapaa hyvin harvoin. Saattaa talvehtia Suomessa, mutta silloin ei todennäköisesti pysy elossa koko talvea. Jotkut saattavat selvitä ruokintapaikkojen avulla, talvehtiessaan hyönteissyöjä joutuu siirtymään marjoihin ja siemeniin. Muuttoaikana viihtyy kaikenlaisissa pensaikoissa, rikkaruohostoissa ja ruoikoissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Suuri ja tiiviiksi tehty pesä muodostuu sammaleesta, oksista ja kasvien varsista. Rautiainen pesii kesän aikana kahdesta kolmeen kertaan, joskus seuraava muninta alkaa ennen kuin ensimmäinen poikue on varttunut täysi-ikäiseksi. Pesä sijaitsee tavallisesti nuoressa kuusessa tai katajassa 1–2 metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo toukokuun alkupuolella. Munia on 4–6, väriltään puhtaan vaaleansinisiä. Naaras hautoo vajaa 2 viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä noin 2-viikkoisina. Rautiainen on runsastunut Suomessa 1900-luvun puolivälistä alkaen moninkertaisesti, syinä mm. kuusimetsien alan kasvu. Naarasrautiaisella on usein 2 puolisoa.
[muokkaa] Ravinto
Kesällä pääasiassa hyönteissyöjä, syksyllä myös rikkaruohojen siemenet, marjat, nilviäiset ym.
[muokkaa] Lähteet
- von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Yrjölä, Rauno 1989: Kuusikon kätköissä. – Lintumies 4.1989 s. 180–181. LYL.
