Rahanlyönti
Wikipedia
Rahanlyönti on kolikoiden valmistamista metallista.
Muinaisessa Kreikassa jokaisella kaupunkivaltiolla oli oma kolikkopajansa. Rooman valtakunnassa kolikoita käytettiin propagandan ja viestinnän välineenä: uusi keisari tuli tunnetuksi kun hänen kasvokuvansa lyötiin kolikoihin jotka levisivät läpi koko valtakunnan.
Ensimmäiset kolikot tehtiin vasaroimalla: lyömällä kovalla iskulla kaksi muottia pehmeähkön metallilevyn molemmille puolille. Tämä oli pääasiallinen kolikoiden valmistusmenetelmä noin 1000 eaa. alkaen 1600-luvulle asti. Vasaroitujen kolikoiden koko vaihtelee. Joissakin kulttuureissa, lähinnä Aasiassa, tehtiin kolikoita myös valamalla.
[muokkaa] Tyypillisiä kolikkometalleja
- kupari
- nikkeli
- hopea
- kulta
[muokkaa] Rahanlyönti Suomessa
Suomessa tarvittiin rahapaja, kun kuninkaalle piti maksaa veroja rahalla eikä luontaistuotteilla. Ensimmäiset Suomessa tehdyt kolikot ovat 1400-luvulta Turusta. 1500-luvun puolivälissä alettiin käyttää yksinomaan Ruotsissa lyötyjä kruunuja, ja sittemmin myös Venäjän kolikoita Suomen siirryttyä Venäjän osaksi vuonna 1809. Oma rahapaja tehtiin Suomeen uudelleen vasta 1864.
