ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Punaperätukaani – Wikipedia

Punaperätukaani

Wikipedia

Punaperätukaani
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Tikkalinnut Piciformes
Heimo: Tukaanit Ramphastidae
Suku: Aulacorhynchus
Laji: haematopygus
Kaksiosainen nimi
Aulacorhynchus haematopygus
(Gould, 1835)
Alalajit
  • A. h. haematopygus
  • A. h. sexnotatus
Katso myös
  Punaperätukaani Wikispeciesissä

Punaperätukaani (Aulacorhynchus haematopygus) on tikkalintujen lahkoon kuuluva isonokkainen lintu. Lajin nimesi John Gould 1835.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 41 cm. Se kuuluu "tukanetteihin" eli jalotukaanien sukuun, jossa on 6 lajia. Punaperätukaanin höyhenpuku on pääosin vihreä, yläperä ja pyrstön kärki ovat punaruskeat ja suuri nokka on punertava. Nokan tyvellä on valkoinen rengas ja silmän ympärillä punainen rengas. Sukupuolet ovat samanvärisiä.

[muokkaa] Esiintyminen

Laji esiintyy Etelä-Amerikan luoteiskulmassa Kolumbiassa, Venezuelassa ja Ecuadorissa. Esiintymisalueen laajuus on noin 180 000 neliökilometriä. Lajin kanta on elinvoimainen.

[muokkaa] Elinympäristö

Subtrooppiset ja trooppiset metsät, kosteat vuoristometsät.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on puunkolossa. Valkoisia munia on 3 tai 4.

[muokkaa] Ravinto

Pääravintona ovat hedelmät, joita se nappaa nokan kärkeen, heittää ilmaan ja nielaisee avoimeen kitaansa. Siemenet se oksentaa myöhemmin. Isompia hedelmiä syödessään se istuu oksalla ja pitää hedelmästä kiinni jalallaan repien siitä nokallaan palasia. Syö myös selkärangattomia ja pieniä selkärankaisia. Voi ryöstää munia ja poikasia toisten lintujen pesistä.

[muokkaa] Lähteet

  • Alderton, David & Barrett, Peter 2006: Birds of the World. – Southwater. Kiina.
  • IUCN
  • Kuva
Muilla kielillä


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -