Prytz

Wikipedia

Prytz, myös muodossa Pryss (lat. Preutz), on ruotsalainen suku, jonka usea sukuhaara on aateloitu. Yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 57.^[1][2] Suomalainen suku kuoli mieslinjassa vuonna 1991^[1]

Suvun vanhin tunnettu jäsen on 1400-luvulla elänyt, saksalaisena pidetty sotaeversti Claes Prytz.^[2] Hänen ja hänen vaimonsa hauta on Sköllerstan kirkkossa Ruotsin Örebron läänissä. Koska hautakivessä on vainajan kuva esitetty haarniskoituna, on päätelty, että Claes Prytz kuului aateliin.^[3] Suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä on Örebron kaupunginkirjuri Claes Hansson Prytz (k. 1554),^[2] mahdollisesti edellisen pojanpoika.^[3] Suku on antanut nimensä Pryssgårdenin kaupunginosalle Norrköpingissä.^[4]

Sisällysluettelo 1 Suvun jäseniä 1.1 Ruotsin Prytzit 1.2 Porin Prytzit 1.3 Turun Pryssit 2 Lähteet

[muokkaa] Suvun jäseniä

[muokkaa] Ruotsin Prytzit

• Claes Hansson Prytz (Claudius Johannis, 1585 - 1658), Norrköpingin kirkkoherra, Claes Hansson Prytzin († 1554) pojanpoika.^[3]
• Andreas Hansson Prytz (Andreas Johannis, 1590 - 1655), Linköpingin piispa, Claes Hansson Prytzin († 1658) veli.^[5]
• Johan Prytz (1621-1667), Tukholman pormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1660 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika, aateloitiin 1661, introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 702.^[2][6]
• Peder Claesson Prytz, Tukholman oikeuspormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1665 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika^[7]
• Clas Petterson Prytz (1654-1704) komissiosihteeri kuninkaallisessa kansliassa, Peder Claesson Prytzin poika, aateloitiin vuonna 1693 ja introdusoitiin sukuna numero 1269. Kuoli lapsettomana.^[2]

[muokkaa] Porin Prytzit

Porissa on asunut Prytzejä 1500-luvulta aikakin vuoteen 1881 saakka. Ennen isovihaa eläneet kuuluivat Ruotsista tulleeseen aatelissukuun. Isovihan aikana suvun kaupunkitalo ja nimi siirtyi avioliiton kautta porvarilliselle vävylle.^[8]

• Jöran Pryss († 1599), Suomen aatelislipullisen majoitusmestari, Claes Hansson Prytzin († 1554) poika. Aateloitiin 1580^[3] ja uudestaan 1587 nimellä Pryss. Oli Sigismundin kannattaja ja sai surmansa tehdessään vastarintaa Kaarle-herttuan miehille.^[8] Toinen lähde kertoo, että tuomittiin kuolemaan lapsenmurhasta saatuaan lapsen sisarentyttärensä kanssa.^[3]
• Claës Pryss († 1651 jälkeen) , porilainen porvari, Jöran Pryssin poika^[8]
• Georg Prytz (Georgius Nicolai, † 1677) Karkun kirkkoherra, Claës Pryssin poika^[8][9]
• Georg Prytz (~1642 - 1699) Korppoon kirkkoherra, valtiopäivämies vuosien 1675 ja 1693 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika^[9]
• Anders Prytz (yo. 1666/67, † 1710), Turun pormestari, valtiopäivämies vuoden 1697 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika^[10]
• Gabriel Prytz (1663 - 1715), porilainen raatimies, Georg Prytz vanhemman poika^[11]
• Johan Yrjänänpoika Prytz (1694 - 1767), porilainen porvari, Gabriel Prytzin vävy^[8]

[muokkaa] Turun Pryssit

Turussa vaikuttanut sukuhaara saapui Suomeen 1600-luvun alkupuolella, kun kapteenin poika, myöhemmin raatimies Håkan Andersson († 1667) saapui Turkuun Itä-Götanmaalta.^[12]

• Anders Pryss (vanhempi) (1640 - 1689), Kemiön kirkkoherra vuodesta 1678^[12]
• Anders Pryss (nuorempi) (1671 - 1746), Turun akatemian runousopin professori ja kirjastonhoitaja, Turun akatemian rehtori Anders Pryss vanhemman poika^[13][14]
• Anders Pryss (nuorin) (1702 - 1761), Turun katedraalikoulun konrehtori, Anders Pryss nuoremman poika^[15]
• Samuel Pryss (1705 - 1779) Turun akatemian rehtori, Turun tuomiorovasti, Anders Pryss nuoremman poika^[16][17][14]
• Olof Pryss (1708 - 1785), lainopin professori, Turun akatemian rehtori, Anders Pryss nuoremman poika^[18][19][14]
• Anders Johan Pryss, aateloituna 1799 Prytz (1752 - 1824) kapteeni henkirakuunarykmentissä, Olof Pryssin poika, aateloitu ja adoptoitu v. 1661 aateloituun sukuhaaraan^[20]
• Lars Johan Prytz (1789 - 1823), Saarijärven piirilääkäri, Anders Johan Prytzin poika, arkkipiispa Jakob Tengströmin vävy^[21][14]
• Lars Adolf Prytz (1792 - 1863), Gävleborgin läänin maaherra, Anders Johan Prytzin poika^[22]
• Lars Olof Prytz (1793 - 1868), leimapaperikonttorin kamreeri, kamarineuvos, valtiopäivämies vuosien 1863–64 ja 1867 säätyvaltiopäivillä, Anders Johan Prytzin poika^[23]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Adliga ätten nr 57 PRYTZ - Ritarihuone
2. ↑ ^{2,0 2,1 2,2 2,3 2,4} Nr: 702 Adliga ätten Prytz - Ruotsin ritarihuone
3. ↑ ^{3,0 3,1 3,2 3,3 3,4} Adliga ätten Prytz nr 702
4. ↑ Pryssgårdens historia
5. ↑ Svenskt biografiskt handlexikon
6. ↑ Berättelser ur svenska historien Riksdagen i Göteborg 1660 - osa 7, sivu 330
7. ↑ Berättelser ur svenska historien Riksdagen 1655 - osa 7, sivu 34
8. ↑ ^{8,0 8,1 8,2 8,3 8,4} Hugo Lagström: Kaksi Prytz-sukua Porissa, Genos 27 (1956), s. 10-16
9. ↑ ^{9,0 9,1} 1659/60 Georg Prytz Georgius Georgii, Björneburgensis - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
10. ↑ 1666/67 Anders Prytz Andreas Georgii, Björneburgensis - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
11. ↑ 1678/79 Gabriel Prytz Gabriel Georgii, Björneburgensis - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
12. ↑ ^{12,0 12,1} 1656/57 Anders Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
13. ↑ kl. 1688 Anders Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
14. ↑ ^{14,0 14,1 14,2 14,3} Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917 - osa P - Ö
15. ↑ kl. 1713 Anders Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
16. ↑ 27.1.1722 Samuel Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
17. ↑ Pryss, Samuel (1705 - 1779 - Kansallisbiografia
18. ↑ 27.1.1722 Olof Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
19. ↑ Pryss, Olof (1708 - 1785) - Kansallisbiografia
20. ↑ kl. 1760 Anders Johan Pryss, aateloituna 1799 Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
21. ↑ 27.4.1805 Lars Johan Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
22. ↑ kl. 1760 11.12.1806 Lars Adolf Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
23. ↑ sl. 1811 Lars Olof Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Tämä sukuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.