Plioseeni
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Plioseeni on geologinen aikakausi 5,3–1,8 miljoonaa vuotta sitten. Plioseeni edelsi nykyistä pleistoseenikauden (kvartäärikauden) jäätiköitymisjaksoa. Plioseenin ilmasto oli yleensä hyvin lämmin, mutta viileni huomattavasti kauden lopussa.
Plioseenilla oli keskilämpötila Euroopassa 4–5 °C nykyistä korkeampi, ehkä huipussaan jopa 10 °C. Havumetsävyöhykkeen eteläraja kulki Keski- tai Pohjois-Lapissa. Ihmisen edeltäjät eteläapinat kehittyivät Afrikassa. Amerikassa eli Megatherium-niminen jättiläislaiskiainen ja Euroopassa kolmivarpainen Hipparion-hevonen. Muita kauden eläimiä olivat mammutti, suorasarvinen biisoni, villasarvikuono, sapelihammaskissa ja jättimäinen lyhytkuonoinen karhu. Plioseenin kuluessa ilmasto viileni ja kuivui huomattavasti. Jäätiköitä ilmestyi tihentyvästi korkeiden vuorten huipuille. Panaman kannas sulkeutui väliaikaisesti 3,1 ja lopullisesti 2,74 miljoonaa vuotta sitten. Tällöin Maa romahti kylmään jääkausitilaan, jossa jääkaudet ja lämpimät kaudet vuorottelivat. Plioseenikausi on kenotsooisen maailmankauden neogeenikauden toinen epookki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Geologia
Mantereet olivat kaudella malko lähellä nykyistä. Välimeri ja Panaman kannas syntyivät. Alaskan ja Aasian välillä oli ajoittain maasilta.
[muokkaa] Ilmasto
Plioseenikaudella ilmasto pyrki viilenemään ja kuivumaan, ja pitkäaikaiset vaihtelut ilmestyivät selvästi näkyviin. Jäätiköitä oli pohjoisella pallonpuoliskolla viimeistään 6 miljoonaa vuotta sitten. Jäätä ilmestyi Yhdysvaltain Kalifornian Sierra Nevadan, Islannin, Etelä-Amerikan, Andien ja Venäjän vuorille. Kauden alussa oli jonkin verran tai hiukan nykyistä lämpimämpää ja kuivempaa. Ilmasto kostui kauden keskivaiheilla ja kuivui taas ilmaston viiletessä kohti seuraavan kauden jääkausia. Lämpötilassa esiintyi jo huomattavia jaksollisia vaihteluja. Välimeri kuivui tällä kaudella muutamaksi miljoonaksi vuodeksi.
Plioseenilla merenpinta oli noin 3,0 miljoonaa vuotta sitten 35 metriä nykyistä korkeammalla.
Plioseenilla oli Pohjanmeressä Välimerelle tyypillisiä subtrooppisia koralleja ja nilviäisiä. 20 °C raja ulottui merivedessä noin leveysasteelle 29° ja 15 °C asteen raja leveysasteelle 40°. Varhaisplioseenilla oli pohjanmeren rannikolla suosypressejä (Taxodium) ja tulppaanipuita (Liriodendron) ja ambrapuita (Liquidambar).
Islannissa tapahtui pieniä jäätiköitymisiä jo 5-6 miljoonaa vuotta sitten, mutta ne voimistuivat vasta noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten.
6/5–2,7 miljoonaa vuotta sitten oli lämmintä, vaikka Grönlanti oli jo jäässä. Plioseenin alussa oli 5 °C nykyistä lämpimämpää pohjoisilla leveyksillä. Väitetään Etelämantereella olleen vielä 4 miljoonaa vuotta sitten vaivaispuumetsiä. Lämpimimmillään plioseeni oli 4–3 miljoonaa vuotta sitten, korkeilla leveyksillä oli silloin 10 astetta nykyistä lämpimämpää. Mutta 4 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Atlantilla ajelehti jonkin aikaa jäätä, mikä viittaa ainakin paikoittaisiin ja ajoittaisiin vuoristojäätiköihin Norjassa ja Skandinaviassa näihin aikoihin. Pohjois-Amerikan Kaskadivuorten sadekatvealueitten metsä vaihtui pensaskasvillisuuteen noin 4 miljoonaa vuotta sitten, ja aavikot laajenivat Great Basinissa ajanjaksolla 4–3 miljoonaa vuotta sitten. Keskiplioseenilla noin 3,2 miljoonaa vuotta sitten merivesi oli 10 °C nykyistä lämpimämpää eteläisen Länsi-Afrikan Benguelan lähellä. Merenpinta oli 30 metriä nykyistä korkeammalla. Noin 100 000 vuoden viileä kausi koettiin hieman alle 3,1 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto viileni 2,8–2,75 miljoonaa vuotta sitten rajusti mutta palautui hieman. Mutta Maa oli kytkeytynyt jääkausitilaan, jossa toistuvat, syvenevät kylmä- ja jääkaudet olivat mahdollisia. Noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten Norjanmerellä ajelehti jäätä, jota ei edeltävänä kautena siellä nähty.
Länsi-Antarktiksen jääpeite muodostui kuivattaen ja kylmentäen ilmastoa. Panaman kannaksen noustua merestä noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten Piacenzian-kaudella ehkä mannerliikuntojen, ehkä merenpinnan alenemisen takia termohaliinikierto kasvatti Atlantin suolapitoisuutta, mikä esti Golfvirran saapumisen aivan pohjoiseen. Ensimmäinen kylmäkausi oli Piacenzian-kaudella.
Himalaja kohosi yhä Intian törmätessä edelleen Aasiaan. Yhdysvaltain Kalliovuoret kohosivat.
[muokkaa] Plioseenin lopun romahdus kylmään jääkausitilaan
|
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Viitatun PowerPoint-tiedoston nykyisestä versiosta ei löydy kyseisiä tietoja. Sivunumerot? |
Maapallon siirtyminen jääkausitilaan tapahtui pääosin noin 2,75-2,57 miljoonaa vuotta sitten[1]. Ajoittaisia, jäävuoria pohjoisilla merialueilla hieman lisänneitä pieniä jäätiköitymisiä tapahtui ennen 4,8 miljoonaa vuotta sitten (pitemmän aikaa), 4,3–4,2 ja 3,45–3,4 miljoonaa vuotta sitten. Hyvin lämmintä oli vielä 2,91–3,08 miljoonaa vuotta sitten, ja noin 3,1-2,95 miljoonaa vuotta sitten valtamerien pohjavesi oli 3,5 astetta nykyistä lämpimämpi.
2,95 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi nykyistä holoseenia kylmempiä kausia. 2,90 miljoonaa vuotta sitten lämpötila laski huomattavasti, jäi joksikin aikaa tälle tasolle ja alkoi värähdellen nousta. Samoihin aikoihin merijäätä ajelehti hieman normaalia enemmän. Mutta 2,79 miljoonaa vuotta sitten lämpötila putosi uudestaan.
Maa alkoi pudota kohti pleistoseenikaudellle tyypillistä tilaa 2,76–2,75 miljoonaa vuotta sitten. Maa oli kylmässä, pitkällä aikavälillä kylmiä ja lämpimiä kausia vuorottelevassa tilassa viimeistään 2,73 miljoonaa vuotta sitten. Tälle tilalle on tyypillistä suuri Atlantin suolapitoisuus, joka mahdollistaa suolaisen, raskaan meriveden painumisen Pohjois-Atlantilla alas. Kylmänä kautena alaspainumiskohta siirtyy kauas etelään, ja syntyy jääkausi.
Lämpötila putosi hiljalleen sykkien laajalla alueella kohti suurjäätiköitymisiä ja tundra levittäytyi laajalle ja vuorille syntyi ajoittain isoja jäätiköitä. Samaan aikaan meressä ajelehtivan jään määrä lisääntyi rajusti, mikä näkyy hiekkana merenpohjan kerrostumissa. Jäätikköhän hioo hiekkaa alustastaan ja purkautuu jäävuorina mereen. Pohjoisessa meressä romahti lämpimästä kertovan planktonin määrä. Noin 2,70 miljoonaa vuotta sitten Euroopan ilmasto oli lähellä nykyistä ja 2,65 miljoonaa vuotta sitten jäätiköt laajenivat laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Skandinavian jääkenttä kehittyi johonkin kokoon ehkä 3-2,5 miljoonaa vuotta ensimmäistä kertaa, varmaa tämä ei ole. Noin 3,1-2,4 miljoonaa vuotta sitten merenpinta laski 40 metriä. [2] Kanadan jääkilpi syntyi ensimmäistä kertaa noin 2,9-2,58 miljoonaa vuotta sitten.
Baikalin seuduilla tuli kylmää ensi kerran noin 2,8-2,5 miljoonaa vuotta sitten.[3] Pohjois-Atlantilla lähellä ajelehti jäätä noin 2,7-2,4 miljoonaa vuotta sitten, napaseuduilla oli merkittävästi kylmempää kuin holoseenilla.[4]
Kylmää tuli myös 2,42 miljoonaa vuotta sitten. Kylmää kesti noin 50 000 vuotta. Mutta Pre-Tegelenin kylmäkausi levitti tundraa Hollantiin 2,57–2,44 miljoonaa vuotta sitten kolmeen otteeseen. Silloin olivat jääkaudet MIS 100, MIS 98 ja MIS 96. Jäätiköt levittäytyivät 2/3 laajuuteen pleistoseenin suurten jäätiköiden alasta.[5]
Väitetään, että 2,4–2,2 miljoonaa vuotta sitten olisi ollut keskisessä Pohjois-Amerikassa suuria jäätiköitä. Noin 2,3-2,0 miljoonaa vuotta sitten jääkauden heikkenivät. 1,6 miljoonaa vuotta sitten oli laajoja jääkenttiä Kanadassa.
[muokkaa] Eläimistö
Plioseenikauden nisäkäseläimistö oli suunnilleen nykyisen tyyppinen ja kehittyi vauhdilla kohti nykyistä. Tuolloin eli myös monia sukupuuttoon kuolleita lajeja kuten Pohjois-Amerikan mastodontteja. Plioseenin eläimissä oli lämminverisiä, turkillisia nisäkkäitä. Hyeenat ja sapelihammaskissat ilmestyivät kissojen, koirien ja näätien joukkoon.
Ihmisen kehitys otti Afrikassa ensi askeleet, siellä eli jo 5 miljoonaa vuotta sitten Australopithecus-eteläapinoita, joita pidetään ihmisen mahdollisina edeltäjinä tai edeltäjien lähisukulaisina, hominideina.
Amerikan mentereella gomphotheerit ja mastodontit jatkoivat. Gomphotheerit olivat pitkäturpaisia, lyhytkärsäisiä norsueläimiä. Kavioeläinten määrä väheni, niin kuin kamelit, peurat ja hevoset. Näätää muistuttavat saalistajat lajiutuivat, niin kuin myös koiraeläimet ja nopeasti juoksevat karhut.
Etelä- ja Pohjois-Amerikka yhdistyivät kauden lopulla maasillalla, ja tämä johti sekoittumisiin ja muutoksiin eläimistöissä. Jotkut lajit myös hävisivät.
Maalaiskiainen, jättiarmadillo ja glyptodontti (jättivyötiäinen) vaelsivat pohjoiseen, kun Panaman kannas sulkeutui. Amerikasta hävisivät sarvikuonot, tapiirit ja kalikoteerit.
Euraasiassa oli norsuja, gomphotereeja ja stegodontteja. Jyrsijöiden määrä lisääntyi, kädellisten väheni ja tamaani vaelsi Afrikasta Aasiaan. Lehmät (esim. suorasarvinen lehmä) ja antiloopit menestyivät. Joitain kamelilajeja saapui Pohjois-Amerikasta Beringian maasillan kautta. Hyeenat ja varhaiset sapelikissat ilmestyivät, liittyen koiriin, karhuihin ja näätiin.
Afrikassa olivat kavioeläimet yleisimpiä, kädelliset kehittyivät Australopithecus-lajeiksi. Lehmät ja antiloopit lajiutuivat, ja voittivat siat lukumäärällään. Varhaiset kirahvit ilmestyivät, kameli vaelsi Aasiasta. Hevonen ja nykyinen sarvikuono ilmestyivät kuvaan. Karhu, koira ja näätä liittyivät Afrikan kissoihin, hyeenoihin ja sivettikissoihin saalistajiksi. Uudet lajit ajoivat hyeenat haaskansyöjiksi.
Australiassa kehittyi erilaisia pussieläimiä. Vompatit, kengurut ja suuret diptotodontit. Petoeläimiä olivat dasyuridit, koiraa muistuttava Thylacine ja kissamainen Thylacoleo. Nykyaikainen vesinokkaeläinkehittyi. Jyrsijät ja lepakot saapuivat.
Monia plioseenin pohjoisilla leveyksillä lämpimän ilmaston eläimet ja kasvit esiintyivät muutama sata kilometriä nykyistä pohjoisempana. Kaudella ruohoa syövät kavioeläimet ja sorkkaeläimet eläimet kehittyivät ja lajiutuivat nopeasti.
Plioseenilla eli sekä vanhempia kissamaisia eläimiä että uudentyyppisiä Felinae-heimon kissaeläimiä. Hoplophoneinae-heimon johdannainen sapelihampainen Sansanosmilus eli plioseenin alku- ja keskivaiheilla ja hävisi hieman enne kauden loppua. Toinen kissamaisten eläinten vanhempi haara, Nimravinae-alaheimon nimravidit (Nimravides) elivät ainakin plioseenin keskivaiheille asti. Sapelihampaisten Machairodontinae-kissoista elivät plioseenin alkuvaiheella Macharoidus, ja loppupuolella Homotherium sekä tunnetun Smilodonin edeltäjä Megantereon. Alkeellinen Felinae-kissoja lähellä oleva kissa Dinofelis ali plioseenin alkupuolella. Felinae-kissa Felis ilmestyi plioseenin alussa, ja ilves ilmestyi plioseenin keskivaiheilla.
Aivan plioseenin alussa eli karhun pieni edeltäjä Ursus minimus 5-3,5 miljoonaa vuotta sitten. Noin 2,5-1,5, ehkä vielä 1,0 miljoonaa vuotta sitten eli etruskikarhu Ursus etruscus.
| Tieteellinen nimi | Eläintyyppi tai ryhmä | Paikka, josta löydetty ja aikakausi |
Koko (metriä) |
|---|---|---|---|
| Acrophoca | Hylje, merileijona, mursu | Peru varhaisplioseeni | 1,50 |
| Stupendemys | Kilpikonna | Venezuela varhaisplioseeni | 2,00 |
| Toxodon | Etelä-Amerikan kavioeläin | Argentiina Varhainen plioseeni-myöhäinen pleistoseeni | 2,70 |
| Eucladoceros | Cervidae | Italia plioseeni - pleistoseeni | 2,50 |
| Glossotherium | Maalaiskiainen | USA, Kanada plioseeni - pleistoseeni | 4,00 |
| Titanotylopus | Kameli | Koillis-USA plioseeni - pleistoseeni | 3,50 |
| Platygonus | Sika ja virtahepo | Yhdysvaltain Suuret tasangot, Etelä-Afrikka plioseeni - myöhäinen pleistoseeni | 1,00 |
| Sivatherium | Giraffidae | Intia Libya plioseeni - myöhäinen pleistoseeni | 2,20 |
| Cuvieronius | Varhainen elafantti ja mastodontti | Argentiina USA AZ FL plioseeni -nyt | 2,70 |
| Hydrodamalis gigas | Hylje, merileijona, mursu | Arktinen Pohjois-Tyynimeri plioseeni - nyt | 8,00 |
| Theropithecus | Vanhan maailman apina | Etelä-Afrikka Itä-Afrikka Keski-plioseeni - nyt | 1,20 |
| Chapalmalania | Petoeläin (Carnivora) | Argentiina Myöhäinen plioseeni | 1,50 |
| Kvabebihyrax | Varhainen juuresten ja lehtien syöjä | Kaukasus Myöhäinen plioseeni | 1,60 |
| Stegomastodon | Mastodontti, mammutti, nykyinen elefantti | Venezuela , Kaakkois-USA Myöhäinen plioseeni - pleistoseeni | 2,70 |
| Metridiochoerus | Sika ja virtahepo | Tansania Myöhäinen plioseeni - varhainen pleistoseeni | 1,50 |
| Dinofelis | Kissa | Etelä-Afrikka, Kiina Intia Ranska USA Texas Myöhäinen plioseeni - keski-pleistoseeni | 1,20 |
[muokkaa] Plioseenin jako
Plioseenin eläimistökaudet nuorimmasta vanhempaan.
- Zanclian 5,33–3,60 miljoonaa vuotta sitten (mvs)
- Piacenzian 3,60–2,59 Mvs
- Gelasian 2,59–1,81 Mvs
Plioseenin jako Englannissa.
- Baventian 1,55–1,60 Mvs
- Antian 1,60–1,70 Mvs
- Thurnian 1,70–1,75 Mvs
- Ludhamian 1,75–1,80 Mvs
- Pre-Ludhamian
- Piacenzian (Waltonian) 1,80–2,50 Mvs
- Zanclian 2,50–5,30 Mvs
Kauden lopun jako:
- Reuver (Reuverian)
- Varhainen 4,0?/3,6– Mvs (miljoonaa vuotta sitten)
- Keski –3,0/3,1 Mvs
- Myöhäinen 3,1/3,0–2,4/2,3? kauden alussa lämmintä 0,3 Mvs
- Pretiglian (Reuveria seuraava kausi)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
- ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
- ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
- ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
- ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
[muokkaa] Katso myös
- Geologiset kaudet
- Kenotsooinen maailmankausi
- Tertiäärikausi
- Kvartäärikausi
- Pleistoseeni
- Mioseeni
- Villafranca-eläimistö
