Pitkä viha
Wikipedia
Pitkä viha on Ruotsin ja Moskovan Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sodasta on käytetty myös nimityksiä 25-vuotinen sota (eli viisikolmattavuotinen sota), rappasota, ja Juhana III:n Venäjän sota.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sodan tausta
Sodan syyt löytyivät muun muassa vanhoista Karjalaa koskevissa rajariidoista ja Baltian etupiirikiistoista. Eräänä taustatekijänä saattoi olla myös Moskovan Venäjän Iivana Julman ja Ruotsin Juhana III:n Katariina Jagellonicasta käymä kiista.
[muokkaa] Sodan alku: Ruotsin aloite
Juhanan ja Iivanan väliset keskinäiset loukkauskirjeet ja Käkisalmen rajakahakat johtivat vähitellen sotaan vuonna 1570. Ensimmäiset Ruotsin hyökkäysyritykset eivät onnistuneet, mutta vuonna 1572 ylipäällikkö Herman Fleming eteni Pähkinälinnan alueelle Inkerinmaalle hävittäen seutua. Venäläisten toiminta lamaantui ja aselepo solmittiin vuosiksi 1573–1577. Tänä aikana kuitenkin käytiin sissisotaa, jossa karjalaiset sissit iskivät Pohjanmaalle ja Oulujärven ympäristöön ja Suomesta tehtiin sissiretkiä Vienan Karjalaan, Aunukseen ja Käkisalmen lääniin. Sissi-iskut olivat molemmin puolin julmaa hävitystä väestöä ja asutusta kohtaan.
[muokkaa] Ruotsin suurhyökkäys
Vuonna 1579 Ruotsi yritti Narvan valtausta siinä onnistumatta. Samaan aikaan Puola aloitti sodan Venäjän kanssa, mikä oli Moskovalle vakava takaisku. Uusi ylipäällikkö Pontus De la Gardie aloitti hyökkäyksen, joka johti Käkisalmen linnan ja kaupungin valtaamiseen. Ruotsin sotatoimet jatkuivat menestyksekkäästi Baltiassa ja Narva vallattiin 1581. Venäjä oli työnnetty aivan Suomenlahden pohjukkaan.
[muokkaa] Aselepo ja sissisodan aika
Aselepo solmittiin 1583, ja sitä pidennettiin jatkoneuvotteluilla vuoteen 1590. Sissisota kuitenkin jatkui erityisesti Karjalan ja Savon raja-alueilla kiivaana. Vallatussa Käkisalmen läänissä toimi kiivas vastarintaliike. Pohjoisessa pohjalaississit hävittivät vuonna 1589 Petsamon luostarin.
[muokkaa] Ruotsin ja Venäjän sisäpoliittinen tilanne muuttuu
Rauhaan taipumaton Juhana kuoli 1592 ja Ruotsin sisä- ja ulkopoliittinen tilanne muuttui jyrkästi. Vuonna 1594 Ruotsin kuninkaaksi tuli Puolan kuningas Juhanan poika, katolinen Sigismund. Sisäisesti maa ajautui kuitenkin valtataisteluun kuninkaan ja hänen setänsä, Kaarle-herttuan välillä.
[muokkaa] Täyssinän rauha 1595
Tämä yhdessä Venäjän pahenevien sisäisten vaikeuksien kanssa helpotti rauhanneuvotteluja. Molemmilla osapuolilla oli tarve rauhaan, ja nyt Puolankin tuki oli mukana. Täyssinän rauha solmittiin 18. toukokuuta 1595 Inkerinmaan Täyssinässä. Uusi raja vedettiin Saimaasta Olavinlinnan itäpuolta Kainuuseen ja sieltä Inarinjärven kautta Jäämereen. Ruotsi luovutti valloittamansa Käkisalmen läänin Venäjälle, mutta piti Pohjois-Viron sekä Narvan, mikä vahvisti Ruotsin asemaa Itämerellä.
