Pilkkihiihto
Wikipedia
Pilkkihiihto on kalastuksen ja hiihdon yhdistelmä. Pilkkihiihtokilpailuja varten tehdään jäälle ja mahdollisesti myös osaksi maalle pyöreähkö latulenkki. Sitä hiihdetään yhteen suuntaan sovittu aika. Jokaisella kierroksella tulee kilpailijan onkia yksi kala hiihtolenkin ulkopuolelta ja tuoda se hiihtäen maaliin. Sijoituksen kilpailussa määrää kalallisten kierrosten määrä maaliviivalla, sovitun ajan sisällä. Tasatuloksen saaneilla ratkaisee viimeisen kierroksen saapumisjärjestys, aikaisemmin kalan kanssa maaliin saapuneen hyväksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pilkkihiihdon historia
Pilkkihiihtoa kokeiltiin ensinmäisen kerran mäntyharjulaisessa urheiluseura Jäntevässä, jossa Antero Rusinen ideoi pilkkihiihdon 70 -luvun puolivälissä.[1] Vähitellen harrastus levisi lähinnä seurojen kuntourheilupuolelle.
Pilkkihiihtoa on harrastettu eniten Itä-Suomessa. Tunnetuimpia paikkakuntia kisojen järjestäjinä ovat olleet: Iisalmi, Asikkala, Lappeenranta, Ruokolahti, Mikkeli, Joutseno, Luumäki ja Mäntyharju. Ensimmäisiin, vuonna 1985 järjestettyihin SM-kisoihin osallistui 200 kilpailijaa.[1]
Talvella 2006 suomenmestaruus-kilpailut järjestettiin Lappeenrannan Huhtiniemen rannassa.[2][3] Viimeksi Pilkkihiihdon suomenmestaruus-kilpailut järjestettiin talvella Ruokolahdessa 2008.lähde?
Vuonna 2003 Joutsassa järjestetyissä SM-kisoissa menestyi mm. Kuopion Hiihtäjät (KuHi).[4] Merkittävä seura lajissa on Mikkelin Kuntoilijat.[5] Kilpailuihin on osallistunut hiihtoseurojen lisäksi urheilukalastusseuroja.[6]
[muokkaa] Kilpailujen järjestäminen
[muokkaa] Pilkkihiihtoradat
Pilkkihiihtoradat tulee suunnitella sellaiseen paikkaan, mistä tulee kalaa ainakin kohtuullisesti. Radan pituus noin yksi kilometri. Radan sisäreunaan tehdään perinteistä tyyliä hiihtäville kilpalatu ja ulkoreunaan luistelutyyliä käyttäville oma "paana". Rata-alueelle ei saa kairata reikiä. Radan tulee olla selkeä, ei jyrkkiä kaarteita eikä mutkia. Radan sisälle tulee jäädä selkeä keskiosa. Keväällä jäälle nousee joskus vesi. Tällöin on mietittävä vaihtoehtoinen paikka, jossa vesi ei ole esteenä. Radan vetäminen kokonaan maalle ei ole suositeltavaa, koska silloin kilpailijat jäävät lähelle rantaa, jolloin viiden metrin etäisyys toisiin kilpailijoihin ei helposti toteudu. Kalamiehet, jotka ovat vähemmän hiihtäneet, eivät pidä rannalle vedetyistä pitkistä ja vaikeista maastoradoista. Tuloslaskennan ja tuomariston kannalta on paras sellainen ratkaisu, missä kilpailijat ovat koko ajan kontrolloitavissa. Rata on syytä merkitä pystyyn asetetuilla havuilla tai muilla näkyvillä merkeillä.
[muokkaa] Pilkkihiihdon sarjajako
Sarjajako on vuosien varrella vaihdellut. Miesten puolilla on sopiva SM-pilkkionginnan sarjajako: yleinen, 55-vuotiaat ja 65-vuotiaat. Naisilla on yksi sarja ja alle 16-vuotiailla tytöillä ja pojilla yksi yhteinen sarja. Pilkkihiihdon sarjajakoa voidaan lisätä järjestäjien parhaaksi katsomalla tavalla. Esimerkiksi jos osanottajia joihinkin ikäryhmiin tulee huomattavasti enemmän.
[muokkaa] Kilpailujen valvonta
Sääntöjen valvominen kilpailualueella tapahtuu toimitsijoiden ja valvojien avulla. Kisojen säännöt on kerrattava kuulutuksessa ennen kisoja. Järjestelyissä sovitaan valvojien määrä ja kullekin vastuulohko. Kisojen järjestäjä opastaa toimitsijat tehtäväänsä. Usein parhaille kalapaikoille ahtaudutaan liiaksi, jolloin viiden metrin etäisyys on kyseenalaista. Silloin tarvitaan puolueetonta valvojaa. Valvojat eivät saa kokoontua liiaksi yhteen, ei edes silloin, kun joku kilpailijoista on ylivoimaisessa johdossa ja kerää yleisöä ympärilleen. Lohkovalvojan tulee kieltää yleisöä menemästä liian likelle kilpailijaa. Kilpailuihin tulee nimetä kolmihenkinen jury, jossa on ainakin yksi kilpailijoiden edustaja.
[muokkaa] Tuloslaskenta
Kuinka suuren osanottajamäärän pystyy tuloslaskenta hoitamaan? Tähän vaikuttavat monet osatekijät. Esimerkiksi kuinka kokeneita ovat tuloslaskijat, kuinka runsaasti tulee kalaa ja kuinka kilpailualue on toimitsijoiden näköpiirissä. Jos kilpailijoita on yli 200 ja kalaa tulee runsaasti, on harkittava alueellisia karsintoja. Tähän ei pitäisi kuitenkaan liian herkästi mennä. Siloin tulisi vaikkapa karsinoida kalojen luovutuspisteet sarjojen mukaan. Tämä luonnollisesti vaatii lisää tuloslaskijoita. Näin kokeiltiin yhden kerran, mutta kilpailijat eivät kisan tuoksinassa osuneet oikeaan karsinaan. Selkeä tiedotus, mihin väliin kukin sarja luovuttaa kalan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1970-luku - Mäntyharjun Jäntevä
- ↑ PILKKIHIIHDON SM-KILPAILUT LAPPEENRANNASSA
- ↑ Vapaa-aikalautakunta Pöytäkirja 28.03.2006 Pykälä 33
- ↑ KuHi:lla oli vireä vuosi 2003
- ↑ Mikkelin Kuntoilijoiden historia
- ↑ Seuran mitalitaulukko Ruokolahden Urheilukalastajat ry
