Pikkulepinkäinen
Wikipedia
| Pikkulepinkäinen | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Lanius collurio Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Pikkulepinkäinen Wikispeciesissä |
Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) on huomiota herättävä, lepinkäisiin kuuluva varpuslintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus: 16–18 cm. Paino: 25–40 g.
Ulkonäkö:
Koiras: Rinta ja vatsa vaalean ruskehtavanpunertavat, kupeet kuviottomat ja kurkku valkoinen. Päälaki ja niska vaalean tuhkanharmaat, selkä punaruskea. Silmäjuova leveälti musta, "rosvonaamari". Naamarin yläreunassa ja otsassa usein kapea, valkoinen juova. Pyrstö musta, uloimmaisten pyrstösulkien tyviosat valkoiset (Kivitaskumainen kuvio). Käsisulkien tyvellä joskus vähän valkoista.
Naaras: Likaisen kellanvalkoisessa alapuolessa karkeita aaltomaisia kuvioita. Päälaki ruskea tai ruskeanharmaa, niska harmaampi ja selkä himmeämmän ruskea kuin koiraalla. Yläpuolella vaihtelevasti ruskeita suomukuvioita. Silmäjuova ruskea, pyrstön reunat kapealti valkeat. Joskus koiraan näköinen (päälaki harmaampi, silmäjuova tummempi, selkä punaruskeampi jne.), mutta alapuolella aina jonkin verran juovia.
Vanhin suomalainen rengastettu pikkulepinkäinen on ollut 7 vuotta 10 kuukautta 6 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin rengastettu pikkulepinkäinen.
Vanhoilla ja nuorilla linnuilla on täydellinen sulkasato talvehtimisalueilla. Keväällä niitä ei siis voi määrittää iälleen pukutuntomerkkien perusteella.
Määrityksestä, katso myös arolepinkäinen, punapäälepinkäinen ja valko-otsalepinkäinen.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesimäalue käsittää lähes koko Euroopan sekä keskisen Aasian läntiseen Siperiaan saakka. Euroopassa pesii yli 3 miljoonaa paria. Suomen pesimäkanta vaihtelee 50 000 ja 80 000:n parin välillä. Runsain se on Etelä-Suomessa. Pikkulepinkäinen elää Oulussa levinneisyytensä pohjoisrajalla ja on hyvin harvalukuinen pesijä alueellamme.
Pikkulepinkäinen on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Muuttoreitti kulkee Välimeren itäpään kautta. Keväällä ne saapuvat toukokuussa tai kesäkuun alussa, syksyllä lähtevät elo–syyskuussa. Vanhat linnut muuttavat pois ennen samana kesänä syntyneitä nuoria lintuja.
[muokkaa] Elinympäristö
Pesii avoimilla maanviljelysalueilla, puutarhoissa, pensaikoissa, hakkuuaukeilla ja nuorissa taimikoissa, rantojen ja laitumien katajikoissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on melko matalalla pensaassa tai katajassa, usein nuoressa kuusessa tai risukasassa. Naaras munii tavallisesti 5–6 munaa, joita se hautoo noin 2 viikkoa. Poikaset alkavat kiipeillä pesäpensaan oksilla 11–13 päivän ikäisinä, ja oppivat kunnolla lentämään noin 3-viikkoisina.
[muokkaa] Ravinto
Kimalaisen ja sittiäisen kokoluokkaa olevat hyönteiset, sekä maassa, kasvillisuudessa että ilmassa etenevät. Myös pikkulinnut ja niiden poikaset, sisiliskot ja sammakot. Lepinkäisten ominaisuus on varastoida saalista pahan päivän varalle. Myös pikkulepinkäinen voi ripustaa saalistamiaan eläimiä esim. ruusun tai orapihlajan piikkeihin.
[muokkaa] Erityistä
Pikkulepinkäisen ja kirjokertun yhteiselosta on esitetty monenlaisia hypoteeseja. Linnut ovat samaa kokoluokkaa ja rakenteeltaan ne muistuttavat toisiaan. Ne viihtyvät samanlaisessa pensaikkoympäristössä, esim. saaristossa löydetyllä kirjokertun reviirillä on lähes poikkeuksetta myös pikkulepinkäispari. Ne myös muuttavat samaa reittiä talvehtimisalueille.
