Pietarin pato
Wikipedia
Pietarin pato on suuri ja pitkään kestänyt rakennushanke, jonka tarkoituksena on sulkea Pietarin edusta Kronstadtin kautta siten, että Pietari säästyisi tulvilta. 1990-luvun lopulla ennustettiin, että 10–12 vuoden kuluessa tulisi suurtulva. Arviot padon rakentamisen kokonaiskustannuksista vaihtelevat, mutta summa on 535 000 000 Yhdysvaltain dollarin luokkaa. Pato asettuisi pohjoisessa Gorskajaan, Suomenlahdella Kotlinille ja etelässä Lomonosovin kaupungin lähelle. Pato muodostaisi myös Pietarin läntisen kehätien, jossa olisi kuusi kaistaa.
Jotta myös laivaliikenne olisi edelleen mahdollista Pietariin, patoon rakennetaan kaksi aukkoa laivoille. Lisäksi patoon rakennetaan kuusi virtausaukkoa, jotka mahdollistavat veden virtaamisen mm. rehevöitymisen estämiseksi, mutta jotka voitaisiin sulkea tulvan aikana.
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset ajatukset Pietarin padosta esitettiin 1700-luvulla. 1824 Pietariin kohdistui tulva, joka nosti vettä neljä metriä. Padon rakentaminen aloitettiin 1979. Kaupunginhallinto keskeytti sen 1990-luvulla jo kerran asiaan liittyvien ympäristöepäilyjen vuoksi. 1990-luvun lopulla rakennushanke jaettiin erillisiksi projekteiksi. Patoa 1970-luvulta urakoinut Lengidroenergospetsstroi nosti asiasta oikeusjutun 1999 esittäen, ettei padonrakentamista voida pilkkoa useiksi projekteiksi, koska se on yksi kokonaisuus. Oikeusjutusta johtuen ei Venäjän federaatio tukenut padon rakentamista 1999. Pietarin kaupunki myönsi vuonna 2000 kehätien osuuden Morzastsitalle, jolta se otettiin pois 2001.[1]
Morzashita kehitti TACIS-rahalla yhdessä hollantilaisten asiantuntijoiden kanssa tulvavaroitusjärjestelmää. Hankkeeseen liittyy myös mahdollisuus EBRDn lainoitukseen.
[muokkaa] Kritiikki
Hanketta on kritisoitu siitä, että padon ja Pietarin kaupungin välinen osa Suomenlahtea saattaisi muuttua rehevöityväksi saostusaltaaksi, jossa päästöt rikastuisivat koska veden virtaus vähenisi.
Koordinaatit:
