Peitsari

Wikipedia

Peitsarit (engl. pacer) ovat ravureiden tavoin juoksukilpailuissa käytettäviä hevosia, jotka kuitenkin kilpailevat eri askellajissa, peitsissä. Kun hevonen peitsaa, sen samanpuolen jalat liikkuvat samaan suuntaan samaan tahtiin, eli oikean puolen etu- ja takajalka ottavat askeleen eteen ja samaan aikaan vasemman puolen etu- ja takajalka jäävät taakse, sitten vasemmanpuoleiset jalat ottavat askeleen eteen ja niin edelleen. Peitsarikilpailut ovat Pohjois-Amerikassa jopa suositumpia kuin raviurheilu. Eurooppalaisissa ravikilpailuissa peitsi on kielletty askellaji, josta Suomessa tulee merkintä ep (epäpuhdas).

Peitsareilla käytetään peitsarihihnoiksi kutsuttuja jalkavaljaita (engl. hobbles). Valjaat estävät hevosta ravaamasta, eikä myöskään laukka onnistu, jollei polvisuoja tai vastaava tartu kiinni tai hihna katkea. Peitsarit juoksevat noin kolme sekuntia nopeampia kilometriaikoja kuin ravurit. Niiden maailmanennätys on 06,3a (1609 m eli mailin matkalla), ja keskivertopeitsari juoksee helposti 16-aikoja. Kaksivuotiaiden maailmanennätys on 08,8a, kolmivuotiaiden 07,1a.

Tunnetuimpia peitsareita ovat muiden muassa Niatross (07,9a) ja Artsplace (08,0a).

Tasakäynti on eläinmaailmassa melko harvinaista. Kamelieläinten edeltäjät olivat vuoristoeläimiä ja tasakäynti lienee sopeutuma kapeille vuoristopoluille. Etelä-Amerikan pienet kamelidit ovat edelleen varmajalkaisia kiipeilijöitä. Muista nisäkkäistä tasakäyntiä astelee ainakin harjasusi.