Palturitupakka
Wikipedia
| Palturitupakka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Nicotiana rustica L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
Palturitupakka (Nicotiana rustica) oli intiaanien käyttämä tupakka, jota he kutsuivat Mapachoksi. Se tuli ensimmäisenä tupakkalajeista Eurooppaan. Se oli aluksi käytetyin tupakkalaji ja mahorkan (vahvaa venäläistä tupakkaa) raaka-aine. Yhdessä kasvissa onkin 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin yleisesti käytetyssä virginiantupakassa. Nykyään sitä kasvatetaan tupakan valmistusta varten lähinnä Aasiassa ja etenkin Venäjällä. Se kasvaa myös viileässä ilmastossa ja sitä viljeltiinkin Suomessa pula-aikana.
[muokkaa] Tuntomerkit
Palturitupakka kasvaa 1,2–1,8-metriseksi, ja yhdestä kasvista saadaan noin 20 60–67 cm pitkää ja 38–46 cm leveää lehteä, joiden väri vaihtelee keltaisesta vihreään. Kukat ovat kellanvihreitä tai valkoisia. Lehtien pinta on täynnä pieniä ja tahmeita karvoja. Yksi kasvi voi tuottaa jopa miljoona siementä.
