Ostrobotnia

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee rakennusta. Ostrobotnia on myös Suomen Pohjanmaan nimitys.

Osakuntatalo Ostrobotnia Etu-Töölössä

Ostrobotnia (tuttavallisemmin "Botta") on pohjalaisten osakuntien (Vasa nation, Etelä-Pohjalainen Osakunta sekä Pohjois-Pohjalainen Osakunta) hallinnoima rakennus Helsingin Töölössä Kansallismuseon tuntumassa. Talon katuosoite on Töölönkatu 3. Rakennuksessa on osakuntien lisäksi näiden omistama ravintolarypäs johon kuuluvat vuodesta 1985 lähtien^[1] ravintola Manala, St. Urho's Pub ja erityinen juhlakerros, mutta talossa on ollut myös muuta ravintolatoimintaa aina sen valmistumisesta vuodesta 1912 lähtien. Talon on piirtänyt arkkitehti W. G. Palmqvist.

[muokkaa] Historiaa

Ajatus omasta talosta heräsi pohjalaisten ylioppilaiden keskuudessa 1842, jolloin pidetyssä kokouksessa toimi sihteerinä Zacharias Topelius. Suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Seuraava yritys tapahtui 1903. Talolle todettiin olevan tarvetta, koska pohjalaisilla opiskelijoilla oli Helsingissä hyvin vähän tuttuja perheitä, ja he tunsivat olonsa kodittomiksi.

Sopiva tontti löytyi Kansallismuseon vierestä, ja syyskuussa 1908 Helsingin kaupunki myi silloin vielä kovin syrjäisen tontin pohjalaisille osakunnille. Julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka kaikkien palkittujen ehdotusten takaa löytyi W. G. Palmqvist. Ostrobotnia vihittiin juhlavin menoin 9. marraskuuta 1912.^[2]

Ostrobotnian toisen kerroksen kassahuoneessa pidettiin 27. lokakuuta 1914 kokous, josta sai alkunsa Suomen itsenäistymiseen tähdännyt Jääkäriliike.^[3] Kassahuone, jossa liikkeen ensimmäiset kokoukset järjestettiin, kunnostettiin ja uudelleennimettiin Jääkärisaliksi, ja vihittiin uudelleen helmikuussa 1941.^[4]

Vuosina 1928 – 1963 Ostrobotnialla toimi Pohjalainen ylioppilaskoti, opiskelija-asuntola osakuntalaisille.

[muokkaa] Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnia

Pohjalaiset osakunnat eivät suoraan omista Ostrobotnia-taloa, vaan osakuntatalo on säätiöity. Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnia aloitti toimintansa vuoden 1943 alusta.^[5] Jokainen pohjalainen osakunta nimittää säätiön kuusihenkiseen hallitukseen kaksi edustajaa, ja lisäksi säätiöllä on vuodesta 1964 lähtien ollut 30-jäseninen edustajisto, jonka jäsenet pohjalaiset osakunnat nimittävät kolmeksi vuodeksi kerrallaan.^[6] Alun perin Ostrobotnia-talo oli kiinteistöosakeyhtiö, jonka omistivat pohjalaiset osakunnat ja lukuisat yksityishenkilöt, mutta vuonna 1928 Pohjalainen Valtuuskunta kuitenkin lunasti lähes kaikki osakkeet itselleen, lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä osakkeita, jotka myöhemmin saatiin valtuuskunnan haltuun lahjoituksina.^[7]

Pohjalaisten osakuntien omat toimintatilat ovat sijainneet talon historian aikana kaikissa kerroksissa ensimmäistä katutason kerrosta lukuun ottamatta. Vuoden 2007 alusta alkaen osakunnat sijaitsevat jälleen rakennuksen ylimmässä, viidennessä kerroksessa.

[muokkaa] Lähteet ja kirjallisuutta

[muokkaa] Kirjallisuutta

Kaija Hackzell: Viertotietä itään ja länteen, Helsingin vanhoja kortteleita osa 3. Sivu 214. Sanoma Osakeyhtiö, 1988. 951-875-103-X.
Kai Linnilä (toim.): Ostrobotnia. Pohjalainen Valtuuskunta 1966.
Roiko-Jokela, Heikki: ISÄNMAA - MAAKUNTA - YLIOPPILAS, Pohjois-Pohjalainen Osakunta pohjoispohjalaisen identiteetin rakentajana ja kehittäjänä 1907-2007. PPO:n kotiseutujulkaisusarja Jouko XI. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2007. 978-951-746-895-4.