Osmo Kivilinna

Wikipedia

Osmo Kullervo Kivilinna (29. marraskuuta 1910, Turku – 23. elokuuta 1943, Helsinki) oli suomalainen kapteeniluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari.

Kivilinna toimi Miinalaiva Riilahden päällikkönä lähes koko aluksen olemassaolon ajan.

Alus oli aivan uusi ja uudentyyppinen; se oli periaatteessa samaa sarjaa kuin sisarlaiva Ruotsinsalmi, mutta sen runko- ja potkurirakenteeseen oli tehty koeluontoisia parannuksia kesken rakentamisen. Tästä johtui se, että kukaan ei tiennyt miten alus käyttäytyisi merellä eri keleissä.

Kapteeniluutnantti Kivilinna sai aluksen hoidettavakseen suoraan rakentajatelakalta ja ennen kuin suostui lähtemään sillä sotatoimiin, suoritti pitkät ja perusteelliset koeajot erilaatuisia tehtäviä suorittaen. Tästä seurasikin se, että vain hän osasi käsitellä oikein tätä Suomen laivaston hienoimpiin kuuluvaa alusta. Kivilinna oli yleensäkin merimiehenä ja laivankäsittelijänä huippuluokkaa: hänet tunnettiin "työntekijäkapteenina" joka ei epäröinyt ottaa itse työkaluja käteensä jos jokin laite tai koneenosa alkoi reistata. Oli tuiki tavallista että korkeammat upseerit tapasivat hänet yllätystarkastuksiensa aikana haalaripukuisena ja yhtä rasvaisena kuin tavallinen asentaja.

Tämän mukaista oli sitten ritari Kivilinnan työskentely sotatoimissakin; hänet nimitettiin 8. helmikuuta 1943 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 105 ansioistaan miinalaivan komentajana vaarallisimmillakin vesialueilla.

Lisäksi hänen ansiolistalleen kuului useita upotettuja neuvostoliittolaisia sukellusveneitä. Kaikki nämä seikat, eritoten loistava laivankäsittelytaito ja koko uudentyyppisen aluksen läpikotainen tuntemus, mainittiin erikseen ritariksi nimittämisperusteluissa.

Aseveljien, kärjessä miinoituksen asiantuntijan komentaja evp VTM Tapani Mattilan, mukaan ritari Kivilinnaa pidettiin tulevaisuuden miehenä ja melko varmana tulevana laivaston komentajana; hänestä veikkailtiin jopa ensimmäistä täyttä amiraalia Suomen merivoimissa.

Ilmeistä on, että tieto vuoti vihollisellekin ja miinalaiva Riilahti joutui nimenomaan upotettavien alusten listalle heti panssarilaiva Väinämöisen jälkeen; 23. elokuuta 1943 Riilahti kohtasi neuvostoliittolaisia moottoritorpedoveneitä, jotka upottivat sen. Riilahden mukana ollut Vartiomoottorivene 1 pelasti Kivilinnan vedestä Tiiskerin kaakkoispuolella. Hän kuitenkin menehtyi myöhemmin samana päivänä keskussotilassairaala Tilkan leikkaussalissa.