Oskar Luts

Wikipedia

Oskar Luts (7. tammikuuta 1887 Kaarepere – 23. maaliskuuta 1953 Tartto, Viro) oli virolainen kirjailija. Hänen kirjallisuustuotantonsa on osa virolaisten kansallisidentiteettiä, erityisesti hänen pääteoksensa Kevade, joka on suomennettu nimellä Arno ja kumppanit.

[muokkaa] Elämäkerta

Oskar Luts syntyi Tartumaalla Kaareperen kunnassa suutariperheen ensimmäisenä lapsena. Toinen hänen veljistään kuoli 4-vuotiaana, ja häneltä on saanut nimensä kirjan Arno ja kumppanit päähenkilö. Nuorimmasta veljestä Georgista tuli elokuvaohjaaja, joka oli myös Fenno-Filmi Oy:n perustaja. 12-vuotiaana Luts muutti Tarttoon ja aloitti opintonsa Tarton Reaalikoulussa. Lutsin ensimmäinen työpaikka oli Hirschfeldtin apteekki, jossa hän toimi harjoittelijana. Vuonna 1907 hän suoritti apteekkarin apulaisen kokeen Tarton yliopistossa. Vuosina 1911–1914 Luts kävi kuuntelemassa luentoja Tarton yliopiston farmasian laitoksella ja oli samalla töissä Jürgensonin apteekissa. Työn ohella hän aloitti kirjailijanuransa. Vuonna 1912 ilmestyi Kevät, joka nousi kuuluisuuteen lähes yhdessä yössä.

Sotavuosina 1914–1918 Luts toimi armeijafarmaseuttina Venäjällä. Vitebskissä hän tutustui Valentina Krivitskajaan, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1917. Seuraavana vuonna syntyi heidän ainoa lapsensa – poika Georg. Palattuaan Tarttoon he joutuivat pitkään asumaan vuokra-asunnoissa, kunnes vuonna 1936 valmistui heidän oma talonsa Riia-maantien varrelle. Samassa talossa avattiin Oskar Lutsin kotimuseo vuonna 1964.

Sodan jälkeen Luts oli vielä pari vuotta töissä apteekissa ja Tarton yliopiston kirjastossa, mutta vuodesta 1922 alkaen hän toimi jo päätoimisena kirjailijana. Lutsia arvostettiin kirjailijana myös neuvostoaikana. 1949 hänelle annettiin Viron sosialistisen neuvostotasavallan kansankirjailijan kunnianimitys. Luts kuoli syöpään vuonna 1953.

[muokkaa] Kirjallinen tuotanto

Oskar Luts on kirjoittanut romaaneja, kertomuksia, pakinoita, muistelmia ja näytelmiä. Hänen ensimmäisestä teoksestaan Arno ja kumppanit tuli myös tunnetuin. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1912, toinen osa seuraavana vuonna. Se on kertomus erään kyläkoulun lasten tekemisistä, unelmista ja ongelmista. Virossa käytetään teoksen henkilöitä usein perusluonnetyyppien esimerkkeinä, koska ne ovat kaikille tuttuja joko kertomuksesta tai sen perusteella tehdystä elokuvasta. Kevade-elokuva valmistui 1969, ohjaajana oli Arvo Kruusement. Kevade on käännetty 13 eri kielelle, M. Rauhalan suomennos Arno ja kumppanit ilmestyi 1973.

Lutsin runsaasta tuotannosta on suomennettu myös kaksi lyhyttä pilanäytelmää. Kaalinpää ja Kalevin kotiinpaluu ilmestyivät suomeksi jo vuonna 1935, suomentajana H. Rantanen-Pylkkänen. Virolaisessa teatterissa Oskar Luts on ollut suosikkikirjailija. Kevade ja sen jatko-osat Suvi (suom. Kesä), Sügis (suom. Syksy) on toistuvasti sovitettu näytelmiksi.

Hänen lastenkirjoistaan vuonna 1920 ilmestynyt Nukitsamees on suosituimpia. Se on moderni satu, jossa on taitavasti yhdistetty fantasiamaailmaa ja realismia.

Lutsin tuotannolle on omaista jutteleva tyyli. Hänen kaunokirjallisissa teoksissaan on muistelmallisia aineksia ja muistelmissaan kuvitteellisia osia. Hän kuvaa realistisia tilanteita, mutta omalla joskus melankolisella, joskus koomisella tavallaan.