Olutlasi
Wikipedia
Olutlasi on yleisnimitys lasisille juoma-astioille, joista juodaan olutta. Eri oluttyylien juomiseen on erityyppisiä laseja, joita käyttämällä pyritään saamaan kunkin tyylin oluen aromit ja ulkonäkö parhaalla mahdollisella tavalla esille. Olutlasia käytetään myös olutmerkkien mainostamiseen ja monille olutmerkeille onkin syntynyt omia klassisia olutlasejaan (kuten belgialaisen Kwakin puisella jalustalla oleva lasi). Olutravintoloissa pyritään tarjoilemaan eri oluet näiden omista nimikkolaseista. Erilaisia nimikkolaseja on tuhansia [1].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Erilaisia olutlaseja
[muokkaa] Pint, tuoppi, lager-lasi
Tavallisin yleislasi kansainvälisten lager-tyyppisten ja muiden "perusoluiden" juomiseen on vetoisuudeltaan 25, 33 tai 50 senttilitran tavallisesti yläosastaan hieman pohjaa leveämpi lasi. Suomen puhekielessä sitä kutsutaan usein nimellä "tuoppi". Brittiläinen hieman ämpärin muotoinen versio on vetoisuudeltaan yhden pintin suuruinen eli 568 millilitraa. Pint-lasia käytetään myös brittiläisten ale-tyylin oluiden kuten bittereiden, porttereiden ja stoutien juomiseen. Amerikkalaistyylistä lasia joka levenee tasaisesti kohti yläosaa kutsutaan nimellä shaker. Pilsnerilasi voi joskus olla myös jalallinen.
[muokkaa] Vehnäolutlasi
Vehnäolutlasia käytetään saksalaistyylisen vehnäoluen juomiseen. Se on pohjastaan kapeahko, keskiosaan kohden vielä hieman kapeneva ja sen jälkeen suuaukkoa kohden laajeneva 50 senttilitran vetoinen lasi. Muoto tuottaa vehnäoluelle tyypillisen suuren vaahtokukan. Belgialaista witbieriä juodaan useimmiten pienemmästä tavallista juomalasia muistuttavasta lasista (tumbler, kooltaan yleensä 25 tai 33 senttilitraa).
[muokkaa] Kolpakko
Kolpakko on perinteinen kahvalla ja usein kannella varustettu astia oluen juontiin. Näitä on valmistettu muun muassa savesta, hopeasta, posliinista, puusta ja tinasta. Nykypäivänä käytetään kahvallisia paksuja lasista tehtyjä kolpakoita. Kahvallinen on myös olutkannu, jota käytetään isomman olutmäärän tarjoilemiseen kerralla esimerkiksi koko pöytäseurueelle.
[muokkaa] Konjakkilasi
Konjakille tarkoitettua lasia käytetään usein vahvojen ja aromikkaiden oluttyylien kuten barley wine, eisbock ja imperial stout juomiseen. Lasi on jalallinen, pohjasta sipulinmuotoinen kaventuen suuaukkoa kohden.
[muokkaa] Kuohuviinilasi
Kuohuviinille tarkoitettu lasi on tavallisesti jalallinen, kapea ja aavistuksen suuaukkoa kohden kaventuva pitkä lasi. Sitä käytetään lambicien ja hedelmäolueiden nauttimiseen, koska näiden oluiden hiilihappoisuus on usein samankaltainen kuin kuohuviinien.
[muokkaa] Pikari
Pikari- tai maljatyyppisiä laseja käytetään erityisesti belgityyppisten luostarioluiden juomiseen. Siitä voidaan joskus käyttää nimitystä "trappistilasi". Lasi on suustaan laaja ja avoin ja se on jalallinen. Laaja suuosa päästää oluen aromit kunnolla esiin.
[muokkaa] Tulppaanilasi
Eniten varioitu olutlasi on tulppaaninmuotoinen jalallinen pohjasta leveämpi ja keskeltä hieman suuaukkoa kapeampi lasimalli. Lasia käytetään erityisesti blond- ja tripel-tyylin belgioluiden kanssa, mutta myös monien muunlaisten oluiden kanssa. Kuuluisin tulppaanilasi on Duvel-oluen nimikkolasi.
[muokkaa] Muita lasityyppejä
- Kwak-lasi – tämä pohjaltaan sipulimaisen pyöreä lasi on puisessa telineessä. Pohjaosasta lähtee suuaukkoa kohden levenevä kaulaosa, joka perinteisessä muodossa oli jaardin mittainen. Tästä on tullut lasin englanninkielinen nimi yard of ale - "jaardi olutta".
- kölsch-lasi – kölsch-tyyliset oluet juodaan tavallisesti 25 senttilitran kokoisesta sylinterimallisesta lasista. Altbier-lasit ovat samantapaisia, mutta usein hiukan lyhyempia ja leveämpiä.
- malja – käytetään erityisesti Berliner Weisse -vehnäoluen kanssa. Malja on jalaton matala lasi.
- saapas – erityisesti Saksassa käytetään myös saappaanmuotoisia laseja.
[muokkaa] Oluen kaataminen lasiin
Eri oluttyylit kaadetaan lasiin hieman eri tavalla. Kaatamistekniikka vaikuttaa muun muassa vaahdon muodostumiseen. Tavallisesti oluesta kaadetaan puolet tai kaksi kolmasosaa lasia kallistaen sen reunaa pitkin ja loput suoraan lasiin. Joissakin oluttyypeissä (kuten sahti) vaahtoamista ei juuri tapahdu. Lasin puhtaudella on merkitystä vaahdonmuodostuksessa, samaten lasin kasteleminen veteen juuri ennen kaatamista edesauttaa halutun vaahtokukan saamista. Vaahtokukka suojelee oluen aromeja ja koristaa juomaa.
[muokkaa] Lähteet
- Seppo Äyräväinen: Suomalaisen Oma Olutopas. Multikustannus, 2005. ISBN 952-468-075-0.
- Ratebeer Glassware Guide
