Oikeutusteoria
Wikipedia
Oikeutusteoriat ovat tietoteoriassa teorioita, jotka pyrkivät ymmärtämään väittämien tai uskomusten oikeutusta. Oikeutuksella tarkoitetaan niitä syitä, joiden vuoksi joku omaa uskomuksen; selitystä, jonka vuoksi uskomus olisi tosi; tai kuvausta sille, kuinka joku katsoo tietävänsä sen mitä tietää. Esimerkiksi jos henkilö A esittää jonkun väitteen ja henkilö B kyseenalaistaa sen, A:n seuraava siirto olisi todennäköisesti tarjota joku tällainen oikeutus väitteelleen.
Yleisesti oikeuttaminen liittyy moniin asioihin: uskomuksiin, tekoihin, tunteisiin, väitteisiin, lakeihin, teorioihin jne. Tietoteoria keskittyy uskomuksiin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että perinteinen tiedon määritelmä määrittelee tiedon olevan ”hyvin perusteltu (oikeutettu) tosi uskomus”.
[muokkaa] Oikeutusteoriat
Oikeutusteorioita on useita erilaisia. Eri teoriat vaativat eri määrän ja eri lajin todisteita sille, että jotain uskomusta voidaan pitää oikeutettuna. Ne keskittyvät usein kysymykseen ”kuinka varmoja meidän on oltava siitä, että uskomuksemme vastaavat todellisuutta?”
Uskomusten oikeutusteorioita ovat:[1]
- Fundamentalismi: on olemassa perususkomuksia, joista muut uskomukset riippuvat ja jotka oikeuttavat muut uskomukset.
- Radikaali fundamentalismi: perususkomukset ovat erehtymättömiä, kumoamattomia tai epäilyksettömiä.
- Maltillinen fundamentalismi: perususkomukset voivat kumoutua, jos toisin todistetaan.
- Koherentismi: uskomukset ovat oikeutettuja, jos ne sopivat yhteen muiden uskomusten kanssa.
- Positiivinen koherentismi: uskomusten oikeutus vaatii perusteita eli muiden uskomusten tukea.
- Negatiivinen koherentismi: uskomukset ovat oikeutettuja, ja perusteet voivat vain kumota oikeutuksen.
- Reliabilismi: uskomukset oikeuttaa tiedon tuottavan prosessin luotettavuus.
- Hyvereliabilismi: uskomus on oikeutettu, kun se on tulos älyllisten hyveiden käyttämisestä.
- Foundherentismi: Susan Haackin kehittämä fundamentalismin ja koherentismin yhdistelmä, jonka mukaan uskomusten oikeutus perustuu sekä positiivisiin syihin että niiden yhteensopivuuteen aikaisempin oikeutettujen uskomusten kanssa.
Lähestymistapoja oikeuttamiseen:
- Internalismi (esim. fundamentalismi ja koherentismi) ja eksternalismi (esim. reliabilismi)[2]
- Metodismi ja partikularismi
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Lammenranta, Markus: Tietoteoria. Helsinki: Gaudeamus, 1993. ISBN 951-662-572-X.
- ↑ Kauppinen, Antti: Tietoteoria Avoimen yliopiston filosofian johdantokurssi. Helsingin yliopisto. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
