Njala
Wikipedia
| Njala | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Naarasnjala | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Tragelaphus angasii Gray, 1849 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Njala Wikispeciesissä |
Njala (Tragelaphus angasii) on afrikkalainen kierteissarviantilooppi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Naaraat ja urokset ovat hyvin erinäköisiä, sillä koiraat ovat tummanruskeita ja niillä on 60–83 senttimetriä pitkät kierteiset sarvet. Urokset ovat myös tuuheaharjaisia kaulasta, vatsan alaosasta ja selästä, kun taas naaraat ovat koiraita vaaleamman ruskeita ja niiden raidat erottuvat paremmin. Naaraiden korvat ovat myös suuremmat. Tämän lisäksi naaraat ovat voimakasrakenteisempia ja niiltä puuttuvat myös sarvet. Koiraiden säkäkorkeus on 100–115 senttimetriä, naaraiden vain 80–100 senttimetriä. Painoa naaraalla on noin 60 kiloa ja koiraalla jopa 140 kiloa.
[muokkaa] Levinneisyys
Njalat elävät Lounais-Afrikassa, Malawissa, Mosambikissa, Zimbabwessa Swazimaassa ja Etelä-Afrikan itäosissa.
[muokkaa] Elinympäristö
Njalat elävät vesistöjä reunustavissa tiheiköissä ja miombo-savanneilla sekä jokivarsimetsissä alueilla, joissa on paljon puustoa.
[muokkaa] Elintavat ja lisääntyminen
Njalanaaraat elävät vasojen kanssa pienissä ryhmissä. Urokset elävät yksikseen. Naaraat elävät suunnilleen 85 hehtaarin laajuisella alueella ja urokset 65 hehtaarin alueella. Njalakoiraat eivät perusta reviirejä, mutta toisia koiraita kohdatessaan ne testaavat paremmuutensa pörhistämällä valkoisia selkäkarvojaan ja häntäänsä. Sarvia näytetään mutta niitä ei muuten käytetä, joten oikeita yhteenottoja ei ole. Vahvimmat koiraat parittelevat naaraan kanssa sen paripäiväisen kiiman aikana, vasat syntyvät kuivana kautena seitsemän kuukauden kantoajan jälkeen. Poikaset vieroitetaan puolivuotiaina.
jalojen vihollisia ovat isot petonisäkkäät ja vasoja vievät mm. kotkat ja paviaanit, joita njalat seuraavat kuivana kautena, paviaanien pudottaessa lehtiä maahan. Njalat ovat aina varuillaan: poikaset makaavat hiljaa ruohikossa kun emo on poissa. Njalat syövät ruohoa, lehtiä ja hedelmiä. Niiden elinikä on korkeintaan 16 vuotta. Laji ei ole uhanalainen ja se elää monella suojelualueella etenkin Etelä-Afrikassa, toisin kuin sen lähin sukulainen vuorinjala, joka elää Etiopiassa ja on uhanalainen.
[muokkaa] Lähteet
- Brent Huffman: Tragelaphus angasii - Nyala 22.4.2004. www.ultimateungulate.com. Viitattu ?. (englanniksi)
- Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3.
