Nikeforos II
Wikipedia
Nikeforos II Fokas (912—969) Bysantin keisari 963—969. Hän oli yksi valtakunnan etevimmistä kenraaleista ennen kun hänestä tuli keisari vuonna 963.
Konstantinos VII:n aikana Nikeforoksesta tuli valtakunnan itä-alueiden komentaja. Hän kukisti vastassa olleet arabit useaan otteeseen. Vuonna 960 hän johti retkikuntaa joka valtasi takaisin Kreetan. Tästä hyvästä hänelle myönnettiin epätavallisesti triumfi. Vuosina 962–963 hän palasi takaisin itään ja hyökkäsi alueita Kilikiaan ja Syyriaan, sekä valtasi Aleppon kaupungin. Valloitukset eivät kuitenkaan säilyneet kauan.
Romanos II:n kuollessa Nikeforos palasi Konstantinopoliin jossa hänen oli puolustauduttava Josef Bringasin juonia vastaan. Yhdessä hallitsija Theofanon ja patriarkkan kanssa Romanos sai itselleen itäisten alueiden ylipäällikkyyden. Hänen joukkonsa julistivat hänet heti keisariksi ja hän marssi pääkaupunkia kohti. Bringas syrjäytettiin ja Romanos julistettiin armeijan avulla Romanos II:n nuorien poikien Basileioksen ja Konstantinoksen kanssahallitsijaksi. Nikeforos meni myös naimisiin Theofanon kanssa.
Nikeforos jatkoi sotimista itärintamalla ja saikin vallattua Kilikia ja Kyproksen. Balkanilla Nikeforos soti bulgareja vastaan. Lännessä sota fatimideja vastaan kävi huonommin ja valtakunta joutui luopumaan Sisiliasta. Italian niemimaalla bysanttilaiset taistelivat keisariksi julistautunutta Otto I:ä vastaan.
Nikeforoksesta tuli vihattu ankaran verotuksensa ansiosta ja lopulta hänen siskonpoikansa ja Theofanon rakastaja Johannes Tzimiskes murhasi hänet kun hän nukkui.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- John Julius Norwich: Byzantinium: The Apogee. Viking, 1991. ISBN 0-394-53779-3.
- Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4.
| Edeltäjä Romanos II |
Bysantin keisari |
Seuraaja Johannes I Tzimiskes |
