Nihoa

Wikipedia

Nihoa {{{nimi-muu}}}

Ilmakuva Nihoasta
Väkiluku
Pinta-ala	0,701 km²
Sijainti	Tyynimeri (23°03′38″N, 161°55′19″W)
Kunta	{{{kunta}}}
Hallintoalue	{{{alue}}}
Valtio	Yhdysvallat
Tärkeimmät kielet
Saariryhmä	Havaiji
Suurin kaupunki
Asutuskeskukset

Nihoa on Luoteis-Havaijin saariryhmän kaakkoisin pikkusaari, joka sijaitsee noin kaksisataa kilometriä luoteeseen Niihaun saarelta ja noin 450 km Honolulusta. Saarta ympäröi noin 570 km²:n laajuinen koralliriutta.

[muokkaa] Luonto

Matkan päästä saaren karu maisema näyttää elinkelvottomalta, mutta saarelta paljastuu runsaslajinen ekosysteemi, joka sisältää vain Nihoalla esiintyviä hyönteis-, merilintu- ja kasvilajeja. Nihoanpeippoa ja Acrocephalus familiaris-lintulajia tavataan pelkästään Nihoalla. Saarella on myös 72 niveljalkaislajia, joita ei tavata muualla. Saaren lähivesissä on runsaasti eri kalalajeja ja sitä ympäröivältä koralliriutalta on löydetty 17 korallilajia. Voimakkaan aallokon vuoksi useimmat korallilajit ovat toistakymmentä metriä pinnan alla.^[1]

Saaren pohjoisosan basalttijyrkänne putoaa jyrkästi syvälle mereen myös pinnan alla. Saarelle sallitaan vain vähän vierailijoita. Vierailulupaa täytyy hakea The U.S. Fish and Wildlife Services -virastolta ja se myönnetään enimmäkseen vain kulttuurin- tai luonnontieteellisen tutkimuksen tekijöille.^[1]

[muokkaa] Historia

Saarella on ollut havaijilaisasutusta vuosien 1000 ja 1700 välillä ja sieltä on löydetty yli 80 muinaisjäännöspaikkaa, mukaan lukien keinotekoisia asumuspengerryksiä, asumuksia, uskonnollisten paikkojen jäänteitä, maanviljelypengerryksiä sekä luolahautoja. Näistä useimmat muistuttavat vastaavia löytöjä Havaijin pääsaarilta. Saarella uskotaan asuneen jopa 175 ihmistä, jotka ovat eläneet sen luonnonvarojen ja makeanveden lähteen avulla.^[1]

Kapteeni Douglasin vieraillessa saarella 1789 se ei ollut enää asuttu. Kuningatar Kaahumanu vieraili Nihoalla 1822 ja julisti saaren osaksi Havaijia ja vuonna 1857 kuningas Kamehameha IV julisti sen virallisesti osaksi Havaijin kuningaskuntaa. Kuningatar Liliuokalani vieraili saarella 200-henkisen seurueensa kanssa 1885, mistä tehtiin myös dokumentoitu matkakertomus. Saari määriteltiin Yhdysvaltojen toimesta muiden Luoteis-Havaijin saarten tavoin (Midwayta lukuun ottamatta) luonnonsuojelualueeksi. Tanagerin retkikunta vieraili saarella 1923–1924 tehden kulttuurista ja biologista tutkimusta. Vuonna 1997 havaijilainen alkuperäisväestöryhmä Hui Mälama I Nä Küpuna O Hawai`i Nei palautti saarelle sieltä vuosikymmeniä aiemmin poistettuja esi-isien luita.^[1]