Neoliittinen Lähi-itä

Wikipedia

Neoliittinen Lähi-itä: Lähi-idässä keksittiin maanviljely noin 10000-8500 eaa., jolloin alkoi nuorempi eli neoliittinen kivikausi. Sitä ennen oli pitkään keräilty villiä viljaa, mistä ovat todisteena varhaiset piikiviteräiset sirpit. ^[1]. Pian viljelyn keksimisen jälkeen alettiin kasvattaa karjaa, alussa vuohia ja lampaita, myöhemmin myös sikoja ja nautoja. Viljan viljelyyn siirtyminen oli hidasta ja metsästys ja kalastus säilyivät pitkään merkittävinä varsinkin monilla metsäisillä alueilla.^[2]

Noin 8700 eaa. Lähi-itään saapui tai siellä keksittiin saviastioiden eli keramiikan tekotaito. Saviastiat helpottivat viljan varastointia tuholaisia vastaan. ^[3] Neoliittinen kausi päättyi Lähi-idässä kuparikauden eli kalkoliittisen kauden alkuun noin 5000-4000 eaa. Tällä kuparikaudella Lähi-itä kehittyi kohti kaupungistumista sivilisaatiota, jonka merkkinä pidetään kirjoitsutaidon keksimistä Mesopotamiassa hieman ennen 3000 eaa.

Sisällysluettelo 1 Maanviljelyn alku Lähi-idässä 1.1 Maanviljelyä edeltävä kausi 1.2 Varhaisin maanviljely 2 Nauta ja sika muuttavat karjanhoitoa 3 Maanviljelyn varhainen leviäminen 4 Väestön kasvu Lähi-Idässä neoliittisella kaudella 5 Kotieläinten kesytyksiä 6 Maatalous Lähi-idässä – aikakaudet 6.1 Aikakaudet I 7 Lähi-idän neoliittiset vaiheet 8 Maanviljelyyn liittyvää kehitystä 9 Arkeologisia löytöpaikkoja, jotka liittyvät varhaisen maanviljelyn kehitykseen Lähi-idässä 10 Katso myös 11 Viitteet 12 Kirjallisuutta 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maanviljelyn alku Lähi-idässä

[muokkaa] Maanviljelyä edeltävä kausi

Pääartikkeli: Lähi-idän epipaleoliittinen kausi

Maanviljely kehittyi Lähi-Idässä ja sen lähialueilla seuduilla, joissa satoi riittävä määrä viljan kasvulle, yli 200 mm. Täällä metsän ja aron peittämällä alueella kasvoi villejä viljalajeja ja kesytettäväksi sopivia villieläimiä.

Viljan viljelyn synnyttänyt niin sanottu Hedelmällinen puolikuu ulottui Levantista Kurdistanin kautta Pohjois-Mesopotamiaan ja Zagrosvuorten rinteille. Levantin alue on lähinnä Israel, Jordania, Libanon ja Syyria. Kurdistan on Kaakkois-Turkissa, Pohjois-Irakissa ja lounaisessa Länsi-Iranissa.

Villejä Lähi-idässä kasvavia viljoja ovat muun muassa emmervehnä ja einkornvehnä sekä ohra, jossa ei ole niin paljon tähkiä kuin nykyään viljellyssä ohrassa.^{[4] [5]}

Ennen maanviljelyn keksimistä metsästettiin Lähi-idässäkin suurriistaa.Ihmiset kulkivat vaellellen riistan perässä. Hieman ennen pohjoisempana vallinneen jääkauden loppupuolta alkoi niin sanottu epipaleoliittinen kausi 16000 kalibroitua eaa., jolloin alettiin kerätä etanoita, kasveja ja viljaa. Keräily kehittyi pian tehostetuksi, merkittäväksi elinkeinoksi. Tältä ajalta on löydetty myös jauhinkiviä. Piikivisirppejä^[6] tehtiin jo 13000 eaa. Myöhemmälle neoliittikaudelle tyypillinen kiven kiillottaminen keksittiin jo Kebaran kulttuurin aikoihin tai aiemmin.

Noin 12500 eaa. alkoi Palestiinassa niin sanottu Natuf-kausi^[7], johon liittyi muun muassa pienistä piikiviteristä tehtyjen sirppien valmistusta. Tämä liittyi kasvien keräilyyn, mutta metsästys ja kalastus luonnehtivat tätä aikakautta enemmän. Gaselli oli tärkeä riista. Joidenkin mukaan kiinteä asutus syntyi Natufin aikoihin. Joka tapauksessa samoje leiripaikkoja käytettiin huomattavasti usemmain, ja rakennettiin pyöreäpohjaisia savimajoja.

Ihmiset asuivat noin 10000 eaa. tiheimmin Palestiinan ja Syyrian alueella, sekä Itä-Irakin ja Luonais-Iranin Zagros-vuorten länsirinteillä. Keski-Eufratissa ja Jordanin laaksossa oli tiheämpää asutusta.^[8]

[muokkaa] Varhaisin maanviljely

Pääartikkeli: Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi

Maanviljelyn pohjana oli huomio, että maahan pistetystä siemenestä itää vilja. Uskotaan viljelyä edeltäneen tehostettu keräily, jossa muun muassa eläimiä estettiin syömästä villiviljaa.

Ei tiedetä varmaa syytä siihen, miksi maanviljely alkoi Lähi-idässä juuri jääkauden päättymisen aikoihin. Yksi syy siihen saattoivat olla rajut ilmastonmuutokset.

Jääkauteen liittyneen kovan kuivuuden hellittäessä Ilmaston lämpeni ja sade lisääntyi koko maapallolla, nimenomaan Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Sahara alkoi kuivua. Jääkauden päättymisen aikoihin noin 11500 kalenterivuotta eaa. kosteus huipentui, ja sen takia syntyi villiviljalajeja jotka tuottivat suuria tähkiä. Tämä mahdollisti väestön suuremman paikallaan pysyvyyden ja kasvun, ja jakautumisen eri alueisiin. Kylmä Nuorempi dryas 11000 – 9700 kalenterivuotta eaa. heikensi villiviljan oloja, ja joidenkin käsitysten mukaan johti maanviljelyn alkuun. ^[9]

Maanviljely alkoi matalilla vuorilla ja heinäaroilla.^[10]

On kiistelty siitä siirryttiinkö viljelyyn ympäristön pakottamana, sattumalta vai esimerkiksi uskonnollisista syistä. Maanviljely aiheutti ajan mittaan rajuja yhteiskunnallisia muutoksia. Maanviljelyn alkuun näyttää liittyvän myös orjuuden alku mm varhaisessa Jerikossa.

Geenitutkimuksilla on tehty arvioita mihin ryhmään varhainen maata viljelevä kansa kuului. Varhainen Lähi-idän maataviljelevä väestö kuului miesten Y-kromosomin haploryhmään G ja naisten mitokondrion haploryhmään J. ^[11]

Villiviljaa on saatettu viljellä jonkin aikaa, ennen kuin tähkissä näkyvät viljelystä johtuvat muutokset.

Maanviljely alkoi varhaisella neoliittisella kaudella ennen saviastoiden keksimistä ehkä jo 10000-9500, viimeistään 8500-8000 kalenterivuotta sitten kaudella, jolloin alettiin rakentaa neliöpohjaisia taloja. Neliöpohjaisten talojen sanotaan yleensä liittyvän paikallaan pysyvään asutukseen. Peltojen huolto vaatii asutuksen paikoillaan pysymistä. Ei silti ole varmaa, että kiinteä asutus olisi saanut alkunsa maanviljelystä. ^[12][13] Göbekli Tepe, "Napavuori" Kaakkois-Turkissa ajalta noin 9600-8000 eaa. viittaa väestön asettuneen paikoilleen tai ainakin rakentaneen temppeleitä ennen maanviljelyn alkua.

Kaakkois-Turkista Karacadagvuorten läheltä on löydetty luonnonvaraisena kasvavia einkornia ja emmeriä. 8500 - 8000 eaa. viljeltiin muutamia viljakasveja, mikä näkyy muutoksina tähkän koossa ja muodossa verrattunan villiviljaan. Viljat olivat emmer- ja einkornvehnä ja ohra. ^[14]

Vanhimmat einkorn-ja emmerviljalöydöt on tehty tell Abu Hureyrasta 7600 eaa. ^[15] Ajalta 8500-7500 eaa. on löydetty monia maanviljelyllä eläviä kyliä.^[16]

Noin 8000 eaa. viljely alkoi aiemmin gasellin metsästyksellä eläneessa Tell Abu Hureyrassa Keski-Eufratin varrella. Noin 10500 - 9000 siellä oli ollut tilapäistä metsästäjien asutusta, ja noin 8500 eaa. perustetu pysyvä metsästyskylä, jossa oli neliömäisiä taloja.^[17]

Varhaisin maanviljelykausi noin 9800-8700 eaa. oli esikeraamista neoliittista kautta, jolloin ei vielä osattu valmistaa saviastioita. Se jaetaan hiemen mielivaltaisesti A- ja B-kausiin. A-kaudella talot olivat vielä pyöreitä, B-kaudella neliömäiset yleistyivät ja myös kyliä linnoitettiin. A-kaudella maanviljely oli harvassa jos sitä yleensä oli, B-kaudella varmaa ja leviämässä laajemmalle. B-kaudella oli myös vuohia ja lampaita karjana. Tähän vaiheeseen kuului esimerkiksi varhainen Jerikon linnoitettu kylä 8350 eaa., Aswad ja Tell Mureybat. Muun muassa Jeriko ja Tell Halula kasvoivat myöhäisellä PPNB:llä suuriksi megapaikoiksi, mutta hylättiin PPNB-kauden päätyttyä, ja kylistä tuli keraamisella ajanjaksolla pienempiä.^[18]

Karjanhoito alkoi välillä 9000-7000 eaa., kun vuohi ja lammas otettiin kotieläimiksi.^[19] Ihmiset kesyttivät noin 8500 eaa.^[20][21] lampaan ehkä Iranin vuorilla. Tällöin elettiin esikeraamista neoliittista B-kautta. Sika ja vuohi kesytettiin hieman myöhemmin. Ei osata tarkkaa sanoa, missä ja milloin vuohi kesytettiin. Vuohia saattoi olla kotieläimenä jo Turkissa Eufratin yläjuoksun laaksossa sijaitsevassa Nevali Çorissa 9000 eaa. ja Lounais-Iranin Zagros-vuorilla Ganj Darehissa 8000 eaa. Varhaisia vuohia saatettiin pitää Pakistanissa Mehrgarhissa 7000 eaa. ja Keski-Anatoliassa tai Etelä-lavantissa. Vuohen pitämiseen karjana näyttävät viittaavan myös Turkin Cayönü 8500-8000 eaa., Syyrian Tell Abu Hureyra 8000-7400 eaa., Israelin Jeriko 7500 eaa. ja Jordanian Ain Ghazal 7600-7500 eaa. ^[22]

Noin 8000–6500 eaa. metsästys oli karjanhoitoa yleisempää.

Saviastioiden tekotaito lienee opittu Itä-Turkissa noin 8500 eaa. Göbekli Tepessä, mutta taito yleistyi Lähi-idässä vasta 7800 eaa. Tiiviit saviastiat helpottivat viljan varastointia suojaan tuholaisilta. Noin 9000 eaa. esiintyi jo kylmätaottuja kupariesineitä, mutta ne olivat hyvin harvinaisia.

Savisia laskurahoja, joita käytettiin kaupanteossa, on löydetty jo vuodelta 8500 eaa. Kauppa laajeni tasaisesti vuosina 9000–6000 eaa. eli aikana, jolloin maanviljely valtasi alaa. Maanviljelyn keksimisen aikoihin Lähi-idän väestö kasvoi löytöpaikoista päätellen huomattavasti.

Ensimmäinen todella hyvin dokumentoitu maanviljelykylä oli Jarmon kylä Irakissa Iranin rajan läheisillä vuorilla. 1950-luvulle asti kuviteltiin, että maanviljely olisi alkanut keitaissa. Mutta kaivaukaissa kävi ilmi, että maanviljely elätti Jarmon kylää 7000 - 5800 eaa. Kylän suora ajoitus on epätarkka, niin kuin monien muodenkin Lähi-idän kylien. Tässä kylässä oli 20-25 taloa ja 100-150 asukasta. ^[23]

[muokkaa] Nauta ja sika muuttavat karjanhoitoa

Pääartikkeli: Lähi-idän keraaminen neoliittinen kausi

Pääartikkeli: Lähi-idän kalkoliittinen kausi

Nauta lienee kesytetty hieman noin 7000 eaa. jälkeen. , sika samoihin aikoihin. Etelä-Turkissa tai Kreikassa. Tällöin maanviljelyä esiintyi jo laajalti ja varmasti. Noin 7000 eaa. eli varhainen maanviljelykylä Ain Ghazal. Samoihin aikoihin Tell Abu Hureyrassa siirryttiin gasellinmetsästyksestä ehkä alle 100 vuodessa lampaiden, vuohienhoitoon ja viljakasvien viljelyyn. Maatalous levisi tälle alueella viimeistään 7000 eaa. mennessä. Varsinkin Iranin vuorenrinteillä oli riittävästi sadetta villiviljalle. Tässä vielä melko varhaisessa vaiheessa vielä noin 7000 eaa. maanviljely ja karjanhoito olivat vasta toissijaisia elannon hankkimiskeinoja metsästyksen rinnalla.

Noin 6500 eaa. käytiin laajaa kauppaa kiinteiden kylien välillä Lähi-idässä.^[24] Sinettejä alettiin valmistaa Kaakkois-Anatoliassa, Levantissa ja Pohjois-Mesopotamiassa noin 6500-6000 eaa. Lähi-idän keraaminen neoliittinenmyöhäisneoliittisella ajalla. Sinetin jälki jäi pyöreään savipalaan, ilmeisesti kyse oli jonkinlaisesta kuittauksesta. ja hieman myöhemmin ovia, mikä viittaa yksitysomistuksen vahvaan merkitykseen. Varhaisimmat sinetit on löydetty Halaf-kauden Sabi Abyadista ja Tell Arpatsijahista. ^[25]

[muokkaa] Maanviljelyn varhainen leviäminen

Maanviljely lähti leviämään heti syntymisensä jälkeen, toki hitaasti. Maanviljelyn leviäminen oli melko hidasta, sillä se edellytti suurta työmäärää, ja ihmiset eivät viitsineet viljellä maata silloin, kun ravinnon sai helpommin metsästämällä. ^[26][27]

Maanviljely levisi vuoteen 6000 eaa. mennessä laajalle alueelle Lähi-idässä vuoristojen laaksoihin ja aroalueille, joilla sataa yli 200 mm vuodessa. Noin 6000 eaa. alettiin viljellä muun muassa pellavaa öljyn ja kankaan raaka-aineeksi.

Noin 6000 eaa. kukoisti Pohjois-Mesopotamiassa Hassunan kulttuurin alueella, jonka ihmiset asuivat nykyistä muistuttavissa kuutiotaloissa.

Nykyinen vehnälajike leipävehnä ilmestyi noin 6000 eaa.^[28]

Monet vanhan ajan ajoituksista (esimerkiksi Jarmon neoliittinen kylä, Jerikon kerrostumat) ovat edelleen kiistanalaisia. Vaikka on käytetty melko tarkkaa C-14 menetelmää, on mahdollista esimerkiksi sekoittaa kerrostumia toisiinsa. Maanviljelyn omaksuminen kehitys oli varsinkin alussa hidasta ja elinkeinorakenne vaihteli huomattavastikin alueesta toiseen. Lampaiden ja vuohien paimentaminen alkoi ennen varsinaista maanviljelyä. Paimentolaisuus lienee lähtöisin Iranista, maanviljely Syyriasta.

Maanviljely levisi pian myös eteläiseen Anatoliaan, josta on löydetty melko suuri, noin 5 000 asukaan asutuskeskus, Catal Hüyük, joka on noin vuodelta 6000 eaa. Ihmiset asuivat neliömäisissä taloissa paikallaan ja palvoivat härkäjumalaa.

Alueelle syntyi myöhemmin tai siellä vallitsi alusta alkaen seudulle ominainen maanviljelyn ja paimentolaisuuden vastakohtaisuus. Maanviljelijöistä tuli sivilisaation luojia, paimentolaisista sen uhkaajia. Pohjoisen Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa alkoi ns. Samarra-kaudella kasteluviljely 5400 eaa., josta saatava suuri viljan tuotto johti suurten väestökeskusten ja myöhemmin sivilisaation syntyyn.

Noin vuoden 7500 - 6000 eaa. tienoilla maanviljely alkoi levitä Vähä-Aasiasta Balkanille ja Kreikkaan sekä muualle Eurooppaan. Maanviljely levisi Kreikan seuduille noin 7500–7000 eaa. ja Keski-Eurooppaan noin 6500 eaa. Eurooppaan leviävä maanviljely oli kaskiviljelyä, joka oli metsille tuhoisaa. Pakistaniin Mehrgarhiin maanviljely levisi 7000 eaa. vuosituhannella 6000-5000 eaa. viljely levisi Keski- ja Länsi-Eurooppaan, jonne syntyi megaliittikulttuureja.

[muokkaa] Väestön kasvu Lähi-Idässä neoliittisella kaudella

Väestö kasvoi Lähi-idässä nopeasti neoliittisella kaudella. On arvioitu, että 8000 eaa Lähi-Idässä asui noin 10000 ihmistä. 4000 eaa asui jo 3,2 miljoonaa ihmistä. Silloin väestö olisi 320-kertaistunut^[29].

[muokkaa] Kotieläinten kesytyksiä

Lähi-idän neoliittisten asuinpaikkojen iänmääritykset ovat melko epätarkkoja. Varhaisia lampaanjäänteitä on löydetty Zagrosvuorilta Iranista ajalta 10000-9000 eaa. Karim Sharirista, Zawi Chemistä ja Shanidarista^[30]

• Lammas noin 8500 eaa. (9000–7000) Irakissa ^[31]

• Vuohi noin 7500 eaa. Iranissa, ehkä jo 8000 eaa.^[32]
• Sika noin 7000 eaa. Turkissa
• Nauta noin 6500 eaa. (8000 eaa.?) Turkissa tai Kreikassa

[muokkaa] Maatalous Lähi-idässä – aikakaudet

[muokkaa] Aikakaudet I

Lyhyt yhteenveto Lähi-Idän aikakausista.

eaa.	Lyhenne	Nimi	Tapahtumia
45000-18000 eaa.	"LP"	Myöhäispaleoliittinen	Villiviljan keräilyä, suurriistan metsästystä
18000-9800 eaa.	"EP"	Lähi-idän epipaleoliittinen kausi	Villiviljan keräilyä piikivisirpeillä ja pienriistan metsästystä
9800-8500/6000 eaa.	PPN	Esikeraaminen neoliittinen kausi	Maanviljely, karjanhoito, varhaiset linnoitetut kylät
8500/6000- eaa.	PN	Keraaminen neoliittinen kausi	Saviastiat keksitään, nautakarja
8500/6000- eaa.	"KH"	Kalkoliittinen kausi	Kupari leviää, kehitys kohti sivilisaatiota

[muokkaa] Lähi-idän neoliittiset vaiheet

Tarkempi Lähi-Idän neoliittisen kulttuurin kehitystä valottava aikajako. Aikakausia, jotka liittyvät maatalouden syntyyn Lähi-idässä, ajat kalibroituja radiohiilivuosia.^[33]

eaa.	Numero	Lyhenne	Nimi
21500	0a		Kebara
16000	0b		Geometrinen Kebara, Ramonian, Mushabian
12500	1a		Varhainen Natuf
11000	1b		Myöhäinen Natuf
10000	2a	Myöh. Natuf/PPNA?	Myöhäinen Natuf?/Esikeraaminen neoliittinen A?
9500	2b	EPPNA	Varhainen esikeraaminen neoliittinen A
8800	3a	EPPNB	Varhainen esikeraaminen neoliittinen B
8200	3b	MPPNB	Keskimmäinen esikeraaminen neoliittinen B
7600	4a	LPPNB	Myöhäinen esikeraaminen neoliittinen B
7100	4b	PPNC/varhaisin PN	Varhainen keraaminen neoliittinen
6600	4c	PPNC/varhainen PN/Amuq A	Varhainen keraaminen neoliittinen
6300	5a		Yarmukian/Amuq B/Pre-Halaf
6000	5b		Varhainen Halaf
5600 - 5200	5c		Halaf

[muokkaa] Maanviljelyyn liittyvää kehitystä

• Noin 11000 kalenterivuotta eaa. Ain Mallaha pyöreitä savimajoja
• Noin 9400 eaa. neliskulmaiset talot ilmestyivät, maanviljely, naissavipatsaat
• Noin 8700-7500 eaa. esikeraaminen neoliittinen B kaikki talot neliskulmaisia, keramiikkaa harvassa
• Noin 7500-6900 keramiikka levinnyt laajalle kaudella "4"
• Noin 6900-5800 eaa. Samarra-kausi: Samarran seuduilla "talokomplekseja", äitijumalattaren patsaat yleisiä, kasteluviljely alkoi levitä
• 5800-4100 Ubaidin kulttuuri: Kasteluviljely, mutkikkaita taloja (temppeleitä)

[muokkaa] Arkeologisia löytöpaikkoja, jotka liittyvät varhaisen maanviljelyn kehitykseen Lähi-idässä

• Epi-paleoliittinen/mesoliittinen kausi noin 18000–9000 eaa.?
  • Zawi Chemi, Iran
  • Shanidar, Iran
  • Kebaran luola – liikkuvia keräilijöitä Levantissa ja Siinaissa
  • Ain Mallaha, Israel: natufkulttuuri
  • Jeriko, Israel:
    • Natufin aikana linnoitettu kylä
    • Esikeraamisella neoliittisella B-kaudella neliömäisiä taloja
  • Ali Kosh, Iran – vuohen ja muiden lajien kesytys
  • Tell Mureybat (Tell Myreibat, Tell Mureibet), Syyria
  • Tell Abu Hureyra kylä Eufratin varrella – esikeraaminen neoliittinen B
• Neoliittinen 9000–6000 eaa.
  • Jeriko, vahvoja kaupungin muureja ja torni
  • Jerf al Ahmar Syyriassa 9200-7500 eaa. oli kiinteä kylä Syyriassa, jossa viljelykylän piirteitä muttei suoria todisteita viljalystä.

^[34]

• • Nevali Cori Kylä Turkissa noin 8000 eaa., josta löydetty poltetusta savesta tehtyjä pienoispatsaita PPNB-kaudelta.^[35]
  • Nemrik
  • Tell Halula
  • Çayönü Tepesi 7400–6000 eaa. – pysyvää asutusta maatalouden varhaiskehityksen ydinalueella, ei lainkaan maanviljelyä. Sitten sian kesyttäminen, varhaista viljelyä, varhaisia saviastioita ja kuparin käyttöä.
  • Catal Hüyük (Catal Höyük), Turkki

• • Hacilar, Turkki – neoliittinen kylä 7600 eaa. Varhaisin tunnettu keramiikka, joka vielä harvinaista
  • Ganj Dareh 8500 – vuohi kesytettiin? * 6000–5000 eaa.
  • Jarmo (arkeologia)
  • Catal Hüyük, Turkki – Pueblo-kulttuurin kyliä muistuttava muinainen kylä Turkissa, härkäjumala, obsidiaanikauppaa muualle
  • Umm Dabaghiyah, Irak – asutus, jossa erikoisvarastoja, viittaa jonkinlaiseen kylän johtoon
  • Hassuna, Irak – varhaisin neoliittinen kulttuuri Pohjois-Irakissa
  • Tell Halaf
  • Samarra Keinokastelukylä
  • Tell As-Sawwan Linnoitettu kylä, jossa keinokastelua, edelsi Mesopotamian sivilisaatiota

[muokkaa] Katso myös

• Neoliittinen kausi
• Muinainen Lähi-itä
• Mesopotamia
• Neoliittinen Anatolia
• Neoliittinen Balkan
• Domestikaatio

• Lähi-idän epipaleoliittinen kausi
• Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi
• Lähi-idän keraaminen neoliittinen kausi
• Lähi-idän kalkoliittinen kausi
• Jeriko
• Hassunan kulttuuri
• Halafin kulttuuri
• Samarran kulttuuri
• Ubaidin kulttuuri

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Ihmisen suku: kivikauden ihmiset s. 18-
2. ↑ http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/OriginsFarming/Farming.php
3. ↑ http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg
4. ↑ http://www.comp-archaeology.org/AgricultureEarliestScreenjpg.jpg
5. ↑ http://www.bioversityinternational.org/publications/Web_version/47/
6. ↑ http://www.bioversityinternational.org/publications/Web_version/47/
7. ↑ Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36-
8. ↑ http://bartelby.com/67/36.html
9. ↑ http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm
10. ↑ Ihmisen suku, kivikauden ihmiset s. 18 oikea palsta
11. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Neolithic_Revolution
12. ↑ http://www.crystalinks.com/agriculturehistory.html
13. ↑ http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm
14. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/a/plant_domestic.htm
15. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/qt/wheat.htm
16. ↑ http://www.crystalinks.com/agriculturehistory.html
17. ↑ http://bartelby.com/67/36.html
18. ↑ http://www.arts.usyd.edu.au/foundations/neaf/Activities/mottram2005.html
19. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/qt/goats.htm
20. ↑ http://asian-center.net/ancienthistory/ch1.1.html
21. ↑ http://archaeology.about.com/od/dterms/a/domestication.htm
22. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/qt/goats.htm
23. ↑ http://asian-center.net/ancienthistory/ch1.1.html
24. ↑ http://bartelby.com/67/36.html
25. ↑ http://www.thebritishmuseum.ac.uk/compass/ixbin/goto?id=enc431%20
26. ↑ http://www.shef.ac.uk/archaeology/research/wheat
27. ↑ http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG
28. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/a/plant_domestic.htm
29. ↑ Marvin Harris: Kulttuurien synty, s. 42. ISBN 951-26-2183-5, sid.. Kirjayhtymä, 1982. suomi
30. ↑ Ihmisen suku: Kivikauden ihmiset, sivu 24
31. ↑ http://asian-center.net/ancienthistory/ch1.1.html
32. ↑ www.cs.unc.edu/~weiss/COMP321/civilization.ppt
33. ↑ http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=12
34. ↑ http://www.arts.usyd.edu.au/foundations/neaf/Activities/mottram2005.html
35. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Nevali_Cori

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Otavan suuri maailmanhistoria: Osa 1, esihistoria ISBN 951-1-06922-5, s. 94 - 118
• Ihmisen suku, kivikauden ihmiset, WSOY, ISBN 951-0-18780-1, laajoja tietoja maanviljelyn synnystä s. 17 - 37
• Marvin Harris: Kulttuurien synty
• Suuri maailmanhistoria, Koko kansan kirjakerho, osa 1 ISBN 951-864-008-4, ISBN 951-864-000-9, s. 114 - 127
• The Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East, englanninkielinen, mutta sisältää paljon tietoa
• The Times Atlas of World Archaeology

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Upper Mesopotamia chronological chart: 11th - 6th millennia cal BC
• Near East UK
• [http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/OriginsFarming/Farming.php The Origins of Farming

in South-West Asia]

• Agriculture
• Köln context database
• Köln chronology
• Krysstal inventions
• Near East
• hist01
• LES MUREYBETIENS
• LES NATOUFIENS
• Timeline
• timeline 6kbc