Nelisarviantilooppi

Wikipedia

Nelisarviantilooppi
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla Alalahko: Märehtijät Ruminantia Heimo: Onttosarviset Bovidae Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae Suku: Tetracerus Laji: quadricornis
Kaksiosainen nimi
Tetracerus quadricornis (Blainville, 1816)
Katso myös
Nelisarviantilooppi Wikispeciesissä   Nelisarviantilooppi Commonsissa

Nelisarviantilooppi (Tetracerus quadricornis) on aasialainen sorkkaeläin. Laji on saanut nimensä kahdesta sarviparistaan. Se kuuluu nimestään huolimatta nautaeläimiin ja muodostaa siinä oman sukunsa. Nelisarviantilooppi on nykyään harvinainen.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys ja elinympäristö 3 Elintavat 3.1 Lisääntyminen 4 Uhat ja suojelu 5 Lähteet

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Nelisarviantilooppin ruumiinpituus on 90-110 senttimetriä ja korkeus 55-65 senttiä. Hännän pituus on 10-15 senttiä ja painoa on 15-25 kiloa. Se on kooltaan suunnilleen metsäkauriin kokoinen. Pää on solakka. Turkki on punaruskea, lyhyt ja harva. Vatsapuoli on vaalea ja valkoista on myös jaloissa. Kuono on tummempi. Jalat ovat hoikat. Sarvet ovat sileät ja suippenenvat. Ne on vain koirailla^[2]. Sarvet ovat sikäli omalaatuisia, että niitä on neljä. Taaksepäin kaartuvien pääsarvien lisäksi edessä on yleensä vielä toinen, hyvin lähekkäin oleva pari joka saattaa toisinaan lähteä irti jo varhaisessa vaiheessa. Toinen sarpari vastaa muiden onttosarvisten sarvenmuodostumia. Takasarvet ovat noin 10 senttisiä, etummaiset ovat noin 3 sentin pituisia^[3].

[muokkaa] Levinneisyys ja elinympäristö

Nelisarviantilooppia tavataan luonnonvaraisena vain Intian niemimaalla Intiassa ja Nepalissa. Laji elää etupäässä metsäisillä alueilla. Ne elävät kuitenkin myös muunlaisessakin ympäristössä kuten kukkula alueilla, pitkää heinää kasvavilla alueilla^[4]. Se suosii harvakasvuisia aluieta, joissa on kuitenkin hyvä tilaisuus paeta näkyvistä vaaran uhatessa. Nelisarviantilooppi eää myös pensasmailla ja elää veden läheisyydessä runsaan vedentarpeensa takia^[3].

[muokkaa] Elintavat

Nelisarviantilooppi ei ole kovin seurallinen laji ja elää harvoin yli kahden yksilön ryhminä^[4]. Ne elävät yleensä yksinään tai pareittain, joskus pieninä ryhminä. Eläimet ovat hyvin arkoja ja varovaisia. Vähäisenkin vaaran uhatessa nelisarviantiloopit pujahtavat tiheikköjen suojiin tai pakenevat lyhyin, nykivin ponkaisuin aukeiden poikki^[3]. Lihollisia ovat esimerkiksi leopardi, tiikeri ja muut kissapedot, vuorisusi ja susi. Laji on hyvin paikkauskollisen ja voi pysyä samalla alueella koko elämänsä. Niiden reviirikäyttäytymistä ie kuitenkaan tunneta kunnolla. Arkuudestaan huolimatta nelisarviantilooppi voi kesyyntyä vankeudessa, jos ne ovat olleet ihmisten vaikutuksen alaisena poikasesta saakka, mutta ei aina. Sekä vankeudessa, että luonnossa nelisarviantilooppi voi elää 10 vuotta. Nelisarviantilooppi syö ensisijaisesti lehtiä, heinää, versoja ja hedelmiä^[4]. Juo ainakin kerran päivässä^[3].

[muokkaa] Lisääntyminen

Nelisarviantilooppi kiima on heinä-syyskuussa monsuunisateiden aikaan. Koiraat suhtautuvat toisiinsa tähän aikaan vuodesta varsin agressiivisesti. Muu osa nelisarviantiloopien kiima-ajasta on huonosti tunnettua. Naaras kantaa 7,5-8 kuukautta ja poikaset syntyvät maalis-toukokuussa. Poikasia syntyy tavallisesti 1-2, joskus kolmekin. Poikanen painaa syntyessään noin kilon. Sukukypsäksi nelisarviantilooppinaaraat tulevat noin vuoden ikäisenä^[4][3].

[muokkaa] Uhat ja suojelu

Nelisarviantilooppi on nykyään vaarantunut laji ja eläinten lukumääräksimääräksi arvoidaan alle 10 000 yksilöä. Lajin harvinaistumisen tärkein syy on sopivien elinalueiden, kuten metsien häviäminen. Elinalueiden pirstoutumisen vuoksi jäljelle jääneet populaatiot ovat jääneet eristyksiin toisitaan. Eniten eläimiä on Intiassa, jossa niitä elää muutamilla suojelualueilla, joista erityisesti Girin kansallispuisto Gujaratissa on tärkeä ^[1]. Laji voidaan sekoittaa joskus sikahirveen, mutta lajien tunnistaminen ei ole mitenkään vaikeaa. Nepalin eläimet kuuluvat CITES-sopimuksen liitteeseen III^[4].

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Mallon: 2007 IUCN Red List – Tetracerus quadricornis 2007. IUCN. Viitattu 10. 2. 2008.
2. ↑ Brent Huffman: Four-horned antelope - Ultimate Ungulate Fact Sheet 23. 5. 2005. An Ultimate Ungulate. Viitattu 10. 2. 2008.
3. ↑ ^{3,0 3,1 3,2 3,3 3,4} Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim): "Sorkkaeläimet", Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät, s. 357. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3.
4. ↑ ^{4,0 4,1 4,2 4,3 4,4} Brooks Lundeen: ADW Tetracerus quadricornis Information 2003. University of Michigan. Viitattu 10. 2. 2008.