Narsissikasvit
Wikipedia
| Narsissikasvit | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Keltanarsissi 'King Alfred' | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Narsissikasvit Wikispeciesissä |
Narsissikasvit (Amaryllidaceae) ovat Asparagales-lahkoon kuuluva heimo, joka on aiemmin luettu liljamaisten kasvien (Liliales) lahkoon. Ne eroavat liljakasveista siinä, että sikiäin on kehänpäällinen. Narsissikasvit ovat monivuotisia sipulikasveja. Lehdet ovat yleensä kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä. Narsissikasveja on noin 50 sukua ja 860 lajia ja mm. narsissien suvun puutarhalajikkeita on viljelty koristekasveina pitkään. Narsissien suvun lisäksi heimoon kuuluvat mm. lumikello (Galanthus nivalis), kevätkello (Leucojum vernum), tupsukki (Haemanthus), jaakopinlilja (Sprekelia formosissima), amatsoninlilja (Eucharis grandiflora) sekä isopunasarja eli kliivia (Clivia miniata). Narsisseista on kehitetty tuhansittain puutarhamuotoja risteytysten tuloksena. Suomessa niitä kasvatetaan hyvin yleisesti koristekasveina pihoilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Tunnetuin laji on keltanarsissi eli pääsiäislilja (Narcissus pseudonarcissus). Narsissit kukkivat yleensä varhain keväällä. Kasvit ovat myrkyllisiä.
[muokkaa] Lajeja
Luonnonvaraisia narsisseja:
- Narcissus asturiensis kääpiönarsissi
- Narcissus bulbocodium alushamenarsissi
- Narcissus cyclamineus syklaaminarsissi
- Narcissus jonguilla nunnanarsissi
- Narcissus jungifolius
- Narcissus lobularis
- Narcissus minor
- Narcissus papyraceus
- Narcissus poeticus valkonarsissi l. runoilijanarsissi
- Narcissus pseudonarcissus keltanarsissi, torvinarsissi eli pääsiäislilja
- Narcissus tazetta tasetti, sarjanarsissi
- Narcissus triandrus orkideanarsissi
- Narcissus watieri
[muokkaa] Lähteet
- Hay, Roy ja Synge, Patrick M.: Puutarhan ja kodin koristekasvit. Wsoy. 1976, s. 467-468. ISBN 951-0-07457-8.
- Schauer, Thomas ja Caspari, Claus: Luonnonkasvit: Suuri maastokäsikirja(suomeksi toim. Arto Kurtto). Weilin+Göös. 1991, s. 138. ISBN 951-35-3886-9.
