Nahumin kirja
Wikipedia
Nahumin kirja (hepreaksi נחום) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 34. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin kuudestoista kirja.
[muokkaa] Historia
Nahum profetoi joidenkin mukaan kuningas Ahaan hallintokaudella 740-luvulla eaa. Toisten mukaan hänen profetiansa viittaavat kuningas Hiskian hallintokauden loppupuolelle 700-kymmenluvulla eaa.
Kirja kirjoitettiin todennäköisesti Jerusalemissa, jossa Nahum todisti Assyrian kuninkaan Sanheribin suorittamaa valtausta ja hänen joukoissaan tapahtunutta hävitystä (2 Kun. 19:35-36 [1]).
[muokkaa] Sisältö
Kirjan profetian sisältönä on Assyrian kuningaskunnan pääkaupungin Niniven lähestyvä täydellinen ja lopullinen tuho. Assyrian kuningas Assurbanipal oli tuolloin valtansa huipulla, ja Ninive samoin kukoistava maailman kaupan ja kulttuurin keskus. Nahum kuvaa sitä sanoilla "Voi kaupunkia, veritekojen tahraamaa, täynnä pelkkää petosta, ryöstösaalista, sammumatonta raatelun kiihkoa!" (Nah 3:1 [2])., koska se oli ryövännyt kaikki ympäröivät naapurikansat. Kaupunki oli vahvasti linnoitettu uhmaamaan kaikkia vihollisia.
Joona oli jo saarnannut varoitusviestinsä Nahumia ennen, ja Nahumia seurasi puolestaan Sefanja, joka ennusti myös Niniven tuhoa (Sef. 2:4-15 [3]). Ennustukset toteutuivat vuonna 625 eaa. kun tulipalo tuhosi kaupungin ja Assyrian valtakunnan aika alkoi päättyä. Tapahtuma vaikutti koko alueen poliittiseen tilanteeseen. Meedialaiset ja babylonialaiset valtasivat Niniven ja tuhosivat kaupungin lopullisesti vuonna 612 eaa.
