Näköaisti
Wikipedia
Näköaisti on aisti, jota vastaavaa aistielintä kutsutaan silmäksi. Näköaistin avulla eliöt voivat havainnoida ympäristöään silmään saapuvan valon perusteella.
Näköaisti voidaan jakaa useamapaan osaan. Jotkut erottavat värinäön ja mustavalkonäön erikseen sillä perusteella, että kirkkautta ja väriä silmässä mittaavat eri osat. Jotkut sisällyttävät näköaistiin vielä syvyyden hahmotuskyvyn, vaikka tämä onkin aivojen kognitiivinen (ts. aistienjälkeinen) ominaisuus ja johtuu stereoskooppisesta (kahden silmän) näkökyvystä.
Silmä on valoherkkä elin, joka on aistijärjestelmän ensimmäinen osa. Silmän verkkokalvo eli retina on ensimmäinen vaihe näköjärjestelmässä, näköhermon ja aivojen visuaalisen osa-alueen ollessa toinen. Retinassa sijaitsevat mm. sauva- ja tappisolut, jotka ovat reseptorisoluja. Sauvasoluja on n. 125 miljoonaa, ja tappisoluja n. kuusi miljoonaa.[1]
Monilla yöaktiiveilla eläimillä verkkokalvolla eli retinalla on heijastava pinta, tapetum lucidum, jonka ansiosta silmään tullut valo heijastuu uudelleen resptorisoluihin ja eläin pystyy näkemään paremmin hämärässä. Tämä kalvo heijastaa sopivassa kulmassa valoa takaisin niin, että tällaiset silmät näyttävät loistavan esim. autonvaloissa.[2]. (Tästä tulee nimitys "kissansilmä", jota joskus käytetään pokupyörän takaheijastimesta).
[muokkaa] Näköjärjestelmä
Retinan reseptori- ja muiden solujen kautta valoinformaatio kulkee lopulta gangliosolujen kautta näkörataa pitkin aivoihin. Aluksi signaalit kulkevat näköhermoa pitkin optiseen kiasmaan, josta jatkaa näköjuoste kohti ulompaa polvitumaketta.[3] Optisessa kiasmassa näköinformaatio menee ristikkäin siten, että vasemmasta silmästä peräisin oleva informaatio kulkeutuu oikeaan aivonpuoliskoon, ja päinvastoin. Myös oikean silmän vasen näkökenttä (nenälinjasta vasempaan) kulkeutuu oikeaan aivopuoliskoon ja vasemman silmän oikea näkökenttä (nenälinjasta oikeaan) kulkeutuu vasempaan aivopuoliskoon.
Ulommasta polvitumakkeesta näköinformaatio hajaantuu primääriselle näköaivokuorelle ("V1", näköalue 1). Tästä eteenpäin tieto kulkee pääasiallisesti kahta eri reittiä:
- Vatsanpuoleinen signaalitie menee alueiden V2 ja V4 läpi alempaan ohimolohkoon. V2-alueeksi (näköalue 2) nimetty aivojen alue vastaa monimutkaisempien muotojen hahmottamisesta. V4-alue vastaa väri-informaation käsittelystä.
- Selänpuoleinen signaalitie menee alueiden V2, V3 ja V5 läpi. Näistä kaksi viimeistä aluetta käsittelevät mm. liikettä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Eysenck, Michael W., Keane Mark T.: "Cognitive Psychology: A Student's Handbook", 4th edition. Psychology Press, 2000
- ↑ A.Scheunert, A.Trautmann.: "Lehrbuch der Veterinärphysiologie, Verlag Paul Parey
- ↑ Ilmoniemi Risto: "Aivojen rakenne ja toiminta", Helsingin yliopistollinen keskussairaala, 2001
