Mopsi

Wikipedia

Mopsi

Avaintiedot
Alkuperämaa	Kiina
Määrä	Suomessa rekisteröity yli 7 000^[1]
Rodun syntyaika	700 eaa.
Alkuperäinen käyttö	seurakoira
Nykyinen käyttö	seurakoira
Elinikä	10–13 vuotta
Muita nimityksiä
FCI-luokitus	ryhmä 9
Ulkonäkö
Paino	6,3–8,1 kg
Säkäkorkeus	25–28 cm
Väritys	Hopea, aprikoosi, fawn (kellertävä) tai musta. Musta maski ja korvat.

Mopsi on Kaukoidästä kotoisin oleva koirarotu. Se on tylppäkuonoinen, pienikokoinen ja erittäin tukevarakenteinen. Mopsi kuuluu FCI:n roturyhmään 9 eli seura- ja kääpiökoiriin.

[muokkaa] Ulkonäkö

Mopsi on pieni, vankkarakenteinen seurakoira. Ruumiinrakenteeltaan se on neliömäinen ja voimakas. Koiralla on suuri pää ja silmät. Kuono on tylppä ja ryppyinen. Korvat ovat ohuet ja taittuvat eteenpäin tai laskostuvat taaksepäin ns. ruusukorvina. Häntä on kiertynyt tiukasti selän päälle. Mopsin pää ei saa olla omenan muotoinen.

Mopsin turkki on helppohoitoinen. Rotu on luonnostaan hyvin siisti ja sen lyhyt turkki hylkii likaa ja rapaa. Turkki ei tarvitse trimmausta, mutta harjailu silloin tällöin on tarpeellista (varsinkin karvanlähdön aikana). Mopsin niin sanottu nenävekki tulee pitää puhtaana ja kuivana, sillä muuten sinne saattaa tulla tulehduksia, jotka ovat kuitenkin melko helppohoitoisia.

[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen

Luonteeltaan mopsi on ystävällinen ja iloinen, mutta myös oman arvonsa tunteva ja rauhallisempi kuin moni muu pienikokoinen koirarotu. Se on erittäin ihmisrakas, mutta myös hyvin itsepäinen, eikä sitä voi aina kouluttaa niin kuin muita koiria. Lasten kanssa mopsi tulee hyvin toimeen, kunhan saa riittävästi huomiota. Pienestä koostaan huolimatta mopsi tarvitsee säännöllisesti liikuntaa. Se jaksaa ja haluaa liikkua enemmän kuin moni muu vastaavan kokoinen koirarotu ja osallistuu mielellään kaikkeen perheensä toimintaan. Reipas kävelyvauhti sopii mopsin ulkoilutukseen. Liikunta on mopsille erityisen tärkeää siksi, että se on mestari kerjäämään makupaloja huolestuneen vetoavalla katseellaan. Mopsien isojen silmien on varottava osumasta risuihin tai muihin teräviin esineisiin.

[muokkaa] Alkuperä

Britti William Hogarthin vuonna 1745 maalaamassa omakuvassa on myös hänen mopsinsa. Nykyään mopsien ruumiinrakenne on muuttunut lyhyemmäksi ja tukevammaksi.

Nykyisten mopsien esi-isät tulivat Kaukoidästä, jossa ne jalostettiin pienistä mastiffeista noin 2 400 vuotta sitten. Niistä tuli arvostettuja seurakoiria, ja ne ovatkin olleet kuninkaallisten ja aristokraattien suosiossa. Marie Antoinetella, kuningatar Victorialla, keisarinna Josephinella ja Vilhelm Oranialaisella on ollut mopseja. Kerrotaan jopa Napoleonin joutuneen jakamaan aviovuoteensa mopsin kanssa. Suomeen niitä lienee tuotu 1960-luvun alussa.

[muokkaa] Terveys

Mopsi on altis saamaan lämpöhalvauksen kuumalla säällä ja myös vilustuu helposti, joten se pitää kuivata hyvin kastumisen jälkeen. Mopsilla voi pehmeän kitalaen vuoksi olla tilapäisiä hengitysvaikeuksia, jos koira on kiihtynyt, jännittynyt tai ponnistanut kovasti. Hengitysvaikeuksille alttiita ovat erityisesti ylipainoiset mopsit.

Rodussa esiintyy kääpiökoirille ominaisia vikoja, kuten polvivika (patella luxatio), legg-perthes, lonkkavika, ja silmäsairauksia, kuten luomen alla olevia ylimääräisiä silmäripsiä. Mopsin silmät ovat suuret ja hieman ulkonevat, minkä vuoksi ne keräävät helposti likaa ja saattavat tulehtua. Tylppä kuonokaan ei suojaa silmiä, joten ne voivat vahingoittua tavallista herkemmin. Joskus väitetään, että mopsilta voisivat silmät luiskahtaa päästä, mutta ainakaan Suomessa tällaista ei ole havaittu. Tämä harvinainen vika on myös kiinanpalatsikoirilla. Mopseilla esiintyy myös jonkin verran ihosairauksia, epilepsiaa, kivesvikaa ja ahtaista hengitysteistä johtuvia vaikeuksia.